tilaus
tilaus

Author Archive

Töitä näkyvyyttä vastaan? Neuvoja ilmaistyön tekijälle ja pyytäjälle

mari-ahokoivu-wTeksti ja kuvat: Mari Ahokoivu

Ilmaistyö, tuo sarjakuvantekijän ikuinen ystävä. Bloggaajana olet ehkä alkanut saada työtarjouksia blogisi perusteella.  ”Valitettavasti meillä ei ole budjettia maksaa palkkiota” on lause jonka saa lukea turhauttavan monesta sähköpostista, jotka alkavat muuten niin lupaavasti.

Olisi helppoa sanoa, että ilmaistyölle pitää aina sanoa ei, sillä ethän pyytäisi ketään muutakaan tekemään ilmaista työtä puolestasi (voisitko sanoa putkimiehelle että maksat näkyvyydellä?), mutta ehdottomuudesta lipsuvat niin rautaiset ammattilaiset kuin aloittelevat tekijätkin.

Moni hieno kulttuurilehti tai -taho ei pärjäisi ilman ilmaistyötä, ja useat seurat ja yhdistykset pyörivät täysin vapaaehtoistyöllä. Tai ehkä sinulla on itselläsi mielessä projekti, jonka haluaisit tehdä muiden bloggaajien kanssa, mutta joka pitäisi toteuttaa nollabudjetilla.

Itse olen istunut pöydän molemmalla puolella. Teen edelleen ilmaistyötä tahoille, jotka ovat lähellä sydäntäni ja joiden työtä haluan tukea (esimerkkinä tämä blogikirjoitus). Olen myös itse järjestänyt tapahtumia ja julkaissut antologioita jotka on tehty pääosin vapaaehtoistyön voimin. Ohessa oppimiani asioita, joista on ehkä apua myös muille, niin tekijälle kuin työn pyytäjälle.

ILMAISTYÖN PYYTÄJÄLLE

  • Jos projektillasi on budjetti, älä automaattisesti pyydä ilmaista työtä vaan sisällytä tekijöiden palkat budjettiin alusta asti. Hae apurahaa projektillesi ja kirjaa hakemuksen budjettiin tekijöille maksettavat palkkiot.
  • Mieti miten pystyisit maksamaan palkkioita tekijöille. Käy läpi mahdollisuutesi  apurahoihin, mainostuloihin ja joukkorahoiituksiin ennen kuin päädyt pyytämään ilmaista työtä.
  • Kun otat yhteyttä tekijään, kerro selvästi mistä on kyse, mihin sarjakuvaa tai kuvitusta tarvitaan ja miksi kyseiseen tekijään otetaan yhteyttä. Jos mahdollista, lähesty kaikkia henkilökohtaisesti.
  • Tee heti alkuun selväksi, ettei työstä voi maksaa palkkaa.
  • Älä yritä tarjota näkyvyyttä! Näkyvyys ei korvaa rahallista maksua. Kerro mielummin projektistasi tai yhdistyksestäsi: Miksi juuri sinun projektisi on tärkeä toteuttaa? Voitko tarjota jotain muuta vastinetta?
ilmaistyo1
  • Muista että tekijällä on oikeus sanoa ei (ja todennäköisesti niin tekee). Jos tekijä näkee työn olevan mielekästä ilman rahallista korvausta, hän voi suostua. Älä oleta automaattisesti tekijän lähtevän mukaan.
  • Muista että tekijä tekee SINULLE palveluksen lähtiessään mukaan tekemään ilmaistyötä. Muista kiittää!
  • Myös luonnosten pyytäminen on ilmaistyötä! luonnostelu tai hahmosuunnittelu on suuri osa itse sarjakuvan tai kuvituksen tekemistä (omien sarjakuvieni tekeminen on jotakuin 10% ahdistusta 30% suunnittelua 30% luonnostelua 30% piirtämistä).
  • Anna tekijälle aikaa. Ilmaistyö tehdään omalla ajalla ja palkkatyöt menevät aina sen ohi.
  • Pidä tekijä ajantasalla miten projekti edistyy, varmista että kaikki tietävät ja hyväksyvät mahdolliset muutokset suunnitelmissa ja muista kiittää tekijöitä työstä (tämä tuli jo esille, mutta sanon sen uudestaan koska tälle ei voi antaa liikaa painoarvoa).
  • Ilmainen työ tarkoittaa usein vähempää laatua. Tekijöillä ei ehkä ole aikaa tai motivaatiota paneutua siihen niin paljon mitä palkkatyöhön.
  • Anna tekijälle mahdollisimman paljon vapautta työhön. Mitä enemmän vaatimuksia, sitä enemmän palkkaa!

ILMAISTYÖN TEKIJÄLLE

  • ilmaistyo2Tarkista kuka pyytää ilmaistyötä. Varmista, että kyse on siitä ettei ole varaa maksaa, eikä siitä ettei ole halua maksaa palkkioita (jos projektilla on suuri budjetti se pitäisi näkyä myös sisällöntuottajien palkkioissa).
  • Lähde tekemään ilmaistyötä VAIN jos:
  1. työ vaikuttaa todella kivalta ja saat toteuttaa sen haluamallasi tavalla
  2. työhön ei kulu liikaa aikaa
  3. kyseessä on hyväntekeväisyystempaus tai taho jota haluat tukea. Ilmaistyö on aina hyväntekeväisyyttä!
  • Varmista mihin työtä käytetään. Jos työllä on tarkoitus tehdä rahaa (esimerkiksi painamalla julisteita, kortteja tms), vaadi prosenttimaksua itsellesi (ellei kyseessä ole tempaus, jossa nimenomaan kerätään rahaa hyväntekeväisyyteen).
  • Älä lähde tekemään työtä ”näkyvyydestä”. Näkyvyyttä voit saada tekemällä ihan omia projektejasi. Näkyvyyttä olet saanut jo blogillasi, onhan työn tarjoajakin sinut löytänyt!
  • Muista, että sinulla on aina oikeus sanoa ei. Vaikka ilmaistyötä tarjottaisiin ainutlaatuisella suurella näkyvyydellä, jota “et voi muualta saada”, siitä saa ja voi kieltäytyä.  Jos saat maineen ilmaistyöntekijänä, teet hallaa niin itsellesi kuin koko alalle.
  • Mieti, voitko saada ilmaistyöstä muuta sinulle hyödyllistä vastinetta, esimerkiksi verkostoitumista, inspiraatiota, energiaa muiden töiden tekemiseen tms. Suhtaudu varauksella tahoon, joka pyrkii houkuttelemaan sinua ilmaistyöhön verukkeella, että ilmaistyö poikisi muita töitä (jos työstäsi ei makseta palkkaa nyt, voiko olettaa että seuraavista töistä maksettaisiin?).
  • Jos olet kahden vaiheilla, keskustele muiden tekijöiden kanssa. Tarjotaanko muille samasta työstä palkkiota? Ovatko muut lähteneet projektiin mukaan ja miksi? Onko muilla kokemuksia kyseisen työn pyytäjästä?
  • Jos olet lupautunut tekemään ilmaistyötä, pyri tekemään se loppuun asti ammattilaisesti. Pidä kiinni sovituista deadlineistä. Ilmaistyön pitäisi kuitenkin antaa sinulle mahdollisimman paljon vapautta toteuttaa työ. Tämä on hyvä mahdollisuus kokeilla uutta tyyliä tai välinettä. Varmista, ettet lupaudu liian moneen projektiin mukaan, ja että sinulle jää aikaa myös palkkatöiden tekemiseen.

Kirjoittaja on tehnyt sarjakuvataiteilijan ja kuvittajan töitä kohta kymmenen vuotta, ollut mukana Suomen sarjakuvaseuran, Oulun sarjakuvaseuran, Pohjois-Suomen feministisen sarjakuvatoiminnan ja Sarjakuvantekijät ry:n toiminnassa sekä työskennellyt mm. Sarjainfon päätoimittajana.

ahokoivu.sarjakuvablogit.com

nakyvyys-galleria-logo-webNäkyvyys-galleria on Suomen sarjakuvaseuran ja Kuvittajien Helsingin Kalliossa pitämä galleria, jonka ensimmäinen ryhmänäyttely toukokuussa 2017 käsittelee ilmaistyön problematiikkaa. Myös Marin työ (artikkelin alussa) on myynnissä printtinä. Lisää näyttelystä täällä.

Continue Reading

Jiipu Uusitalo: ”Sarjakuvabloggaaminen on yhteisöllistä toimintaa”

Nimeni on Jiipu Uusitalo. Jossain on luola, joka on täynnä servereitä, jotka pyörittävät maailmanlaajuista tietoverkkoa. Olen tehnyt tietoverkkoon sarjakuvablogin. Sarjakuvablogin nimi on Tajukankaankutoja. Olen pitänyt blogia neljä vuotta.

Me elämme historiallista muutosaikaa: halpa energia, jonka varaan kulutusyhteiskunta on rakennettu, on loppumassa maailmasta. Olemme pilanneet elinympäristömme ja saaneet planeetan ilmaston sekaisin. Välillä mietin, onko kovin älykästä käyttää aikaansa sarjakuvablogin pitämiseen, kun voisin myös opetella viljelemään kaalia. Siitä voisi olla hyötyä muuttuvassa maailmassa. Olen kyllä vähän kokeillut lehtikaalin viljelyä ja piirtänyt siitä blogiini.

sarjakuvablogi-vessalaki-jiipu

Muita asioita, joista olen kertonut blogissani ovat transfeminiininä eläminen tässä yhteiskunnassa, feminismi, anarkismi, kommuunielämä ja punkkikeikoilla käyminen, muun muassa. Neljään vuoteen mahtuu paljon, esimerkiksi kaksi talonvaltausta, mielenosoituksia, henkilökohtaisia kriisejä, upeita ystäviä ja hienoja festareita. Osa kuvituksista on aina vain dadaismia ja tajunnanvirtaa, se on hyvä.

Sarjakuvabloggaaminen on hyvin yhteisöllistä toimintaa, olen tutustunut mahtaviin tyyppeihin sen kautta. Bloggaamisen kohdalla olen puhunut usein halusta vaikuttaa. Se onkin tärkeää. Yhtä tärkeää on vain olla jokin paikka, jossa kertoo itseään tarinaksi, osin itselleen, osin muille.

tampere kuplii korjaus

On vaikea sanoa voiko sarjakuvablogi herättää aitoa keskustelua, mutta sen piirtäminen on hauskaa ja tuo merkityksen tuntua elämääni. On myös hyvä olla olemassa taiteellinen kaatopaikka, johon voi laittaa kaikki kokeilut ja muihin julkaisuihin sopimattomat dada-kuvitukset.

Päivitän blogia maanantaisin.

Lue blogi:

tajukankaankutoja.sarjakuvablogit.com

Teksti on julkaistu aiemmin Sarjainfo-lehden numerossa 1/17. Tilaa Sarjainfo täältä.

Continue Reading

Toukokuun kuukauden blogi: Hologramofoni

Perustin ensimmäisen sarjakuvablogini Wunderwaldin vuonna 2010 lähtiessäni vaihto-oppilaaksi Skotlantiin. Aiheitani olivat ja ovat vieläkin elämän isot ja pienet, toisinaan surrealistisetkin tapahtumat, matkustustaminen, menneisyys ja tulevaisuus. Piirrän myös elokuva-arvosteluja, vinkkaan hyviä kirjoja ja musiikkia. Pidettyäni Wunderwaldia viisi vuotta halusin aloittaa puhtaalta pöydältä uudella nimellä, joten tammikuussa 2015 syntyi Hologramofoni.

gonga

Historiani sarjakuvan kanssa on pitkä. Lapsena luin Aku Ankkaa ja ranskalaisbelgialaisia sarjakuvia kuten Pikoa ja Fantasiota, Asterixia, Luky Lukea, Valerian ja Laurelinea sekä Lentoemäntä Natashaa. Teini-iässä ja varhaisaikuisuudessa siirryin undergroundhenkisempään, kokeellisempaan sarjakuvaan. Suosikkejani olivat Peter Bagge, Julie Doucet, Charles Burns ja Judge Dredd. Näitä vaikutteita voi ehkä silloin tällöin nähdä vieläkin piirrustustyylissäni.

Sarjakuvablogi on minulle kanava kommunikoida, hauskuuttaa muita, toteuttaa itseäni sekä pitää päiväkirjaa, sillä tavallista päiväkirjaa en ole ikinä onnistunut pitämään. Sarjakuvamuodossa bloggaamisen paras puoli on ilmaisun vapaus ja joustavuus. Piirtäessä voi tehdä tyylikokeiluja, kertoa visuaalisia vitsejä, irrottautua perinteisestä kerrontatavasta ja sijoittaa itsensä vaikka keskelle alkumerta.

chia

Blogini henki ilmentää toivoakseni omaa asennettani elämään. Uteliaisuutta, päättäväisyyttä ja rohkeutta tavoitella omia, kaukaisiakin päämääriä. Blogi kehittyy itseni mukana, välillä yskien ja köhien, mutta luovuttamatta.

Elina Ovaskainen (s. 1986) on helsinkiläinen Lahden muotoilu- ja taideinstituutista graafikoksi valmistunut kirjallisuudenystävä, elokuvanharrastaja ja jatkuvassa muutostilassa oleva tavallisen elämän tutkimusmatkailija.

hologramofoni.sarjakuvablogit.com

Trainspotting

Continue Reading

Teoksia haetaan LHBTIQ+-aiheiseen sarjakuvanäyttelyyn

Sarjakuvakeskus hakee sarjakuva- ja kuvitustaidetta LHBTIQ+-aiheiseen I Want to Break Free -sarjakuvanäyttelyyn Porthaninkatu 9:ssä Helsingissä sijaitsevaan sarjakuva- ja kuvitustaiteen galleriaan 1.6.–1.7.2017.

Näyttelyhaku on ensisijaisesti suunnattu Suomessa asuville LHBTIQ+-taustaisille taiteilijoille. Näyttely on sarjakuvapainotteinen, mutta mukaan voi hakea myös kerronnallisella kuvitusteoksella.

Haku näyttelyyn 15.5.2017 mennessä.

Lue lisää Sarjakuvakeskuksen sivuilta.

julistekuva-iita-jarn

Kuvitus: Iita Järn

Continue Reading No Comments

Lähetä pienlehtesi tai nettisarjakuvasi arvioitavaksi Sarjainfoon!

Lähetä pienlehtesi tai omakustannealbumisi arvioitavaksi Sarjainfo-lehden Pienet lehdet -palstalle! Uusi arvostelija on tamperelainen sarjakuvapiirtäjä ja pienlehtikustantaja Otso Höglund. Osoite pienlehdille on Otso Höglund c/o Tilitoveri, Tammelan puistokatu 30–32 C 48, 33100 Tampere.

Vaihtoehtoisesti voit lähettää linkin nettisarjakuvaan osoitteeseen hoglundotso@gmail.com.

Sarjainfon voi tilata täältä. Suomen sarjakuvaseuraan liittymällä saat myös jäsenkortin ja etuja, ja tuet suomalaista sarjakuvaa.


pienlehdet-web  

Continue Reading

Tiitu Takalon Memento mori on jatkosarja aivoverenvuodosta

Sarjakuvablogit.comissa päivittyy tamperelaisen Tiitu Takalon jatkosarja, jossa tekijä kertoo omasta aivoverenvuodostaan ja potilaskokemuksestaan. Yleensä paperilla julkaiseva Takalo kokeilee nettisarjallaan uutta lukuformaattia.

Blogissa on myös paljon asiaa sarjakuvataiteilijan työstä kulissien takaa. Tiitu Takalo on kertonut blogistaan aiemmin Kuukauden blogi -artikkelissa vuonna 2015. Memento morista Tiitu kertoo myös Ylen radio-ohjelmassa sekä Sarjainfo-lehdessä 1/2017.

Takalo sai tammikuussa 2017 myös sarjakuvataiteilijoiden Puupäähattu-palkinnon Suomen sarjakuvaseuralta.

Lue blogi:

tiitu.sarjakuvablogit.com

mementomori-tiitutakalo

Continue Reading

Maaliskuun kuukauden blogi: En tiiä, kunhan selitän

Aloitin sarjakuvablogin pitämisen heinäkuussa 2014 eli kovin pitkään en ole ollut kuvioissa. Piirtänyt tosin olen aina, mutta vasta näin myöhemmällä on kynästäni alkanut syntymään sarjakuvia omasta elämästä. Muiden sarjakuvablogeja olen kylläkin seurannut jo ennen omaa blogia.

Ensimmäisen kerran idea sarjisblogista taisi syntyä kun Ikatan graafisen suunnittelun sarjiskurssilla toisen vuoden opiskelija sai arvosteltavaksi mun sarjakuvan ja piti siitä. Lisäksi hän kysyi, että onko mulla blogi kun jälki on hyvin sarjisblogimaista ja jos olisi, niin hän voisi seurata sitä. Sen jälkeen näytin kavereille joitain tekemiäni sarjiksia ja kyselin mitä mieltä he on. Kaverit kannustivat tekemään blogin, mutta vieläkin hieman arkailin kun en ollut omasta mielestäni tarpeeksi hyvä.

Jossain vaiheessa aloin jakaa näitä sarjiksia omassa fb-profiilissani ja silloisessa kesätyöpaikassa sitten eräs työkaveri kehui niitä. Se oli se viimeinen tarvittava sysäys ja uskalsin vihdoin luoda blogin, enkä ole sitä onneksi katunut.

babyface

Blogi on mulle hyvä tapa pitää yllä piirtämistä jos ei muuten piirtelyyn tunnu löytyvän inspiraatiota/motivaatiota. Se on sellainen matalan kynnyksen paikka toteuttaa itseään ja lisäksi se on mulle tapa kehittyä. On myös ihan huikeaa kuulla ihmisiltä positiivisia kommentteja tai samaistumisia, sillä mulla on taipumus vähätellä itseäni ja tekemisiäni.

Yleensä blogin sisältö on aika neutraalia arkea, mutta välillä päästelen höyryjä, suruja ja turhautumisia ulos sen kautta. Ajoittain poden tyylikriisiä blogin suhteen, mutta yritän mennä sen mukaan miten asia tulee parhaiten ilmaistua ja fiiliksen mukaan.

Mirufrog eli Milla (s. 1994) on työtön rakennusmaalari ja kuva-artesaani Pohjanmaalta. Nykyisin hän asustelee Tampereella. Hän ei tiedä mitä elämällään tekisi juuri nyt, mutta elämä on silti aika mukavaa kahden kissan ja poikaystävän kanssa.

mirufrog.sarjakuvablogit.com

paperihamsteri

Continue Reading

Helmikuun kuukauden blogi: Rasvavihannes

Heräsin sarjakuvan maailmaan vasta myöhään aikuisiällä. Tai ehkä vähän huijasin, kyllä mulle lapsuudessa tilattiin kotiin Karvista, josta tykkäsin hirveästi. Todennäköisesti suurimmaksi osaksi siksi, että se on kissa. Mulla ja ystävälläni oli tuolle oranssille raitakollille oikea faniklubi pystyssä, tehtiin siitä salaisia kirjoja ja sen semmoisia. Niissä oli paljon avattavia luukkuja, pussukoita ja luukkuja jotka kätkivät sisuksiinsa “kissankarvaa” ja “kissankynsiä” ja mitä ikinä keksittiinkään. Luonnollisesti karviskirjat sisälsivät rutkasti myös suoraan matkittua sarjakuvastrippiä.

rasvavihannes_3Ennen pitkää huomasin, että Karvinen toistaa itseään liikaa, lehdessä kierrätettiin strippejä aina uudelleen ja uudelleen, enkä enää halunnut sitä tilattavan. Ajat muuttuivat. Väitin itselleni aika pitkään, etten oikeastaan edes tykkää sarjakuvasta, varsinkaan niiden tekemisestä. Liian työlästä, täytyy tehdä paljon kuvia, täytyy toistaa. Eli tylsää myös. Ei innosta. Kunnes yliopistolla tein täyskäännöksen pakollisen sarjakuvapäiväkirjatehtävän takia. Sarjis olikin kivaa? Ja omasta elämästä kertominen! Äkkiä olin jo sarjiksen sivuainetta tekemässä ja päädyin jopa pohtimaan syvällisemmin autobiografisen sarjakuvan luonnetta, tutkimaan ihan.

rasvavihannes sarjakuvablogi juliana hyrriMitä sitten omaelämäkerrallisen sarjakuvan tekeminen tekijälleen – minulle – antaa? Koen sarjakuvan tekemisen päättymättömänä tutkimusmatkana. Sarjakuvissani kuvaan itseäni väsähtäneenä ja kyllästyneenä hahmona, jolla on pessimistinen asenne ja negatiivinen reaktio lähes kaikkea kokemaansa kohtaan. Korostettu ja lihavoitu, mutta true. Toisaalta, todellisuudessa en juurikaan osaa nauraa itselleni, sen sijaan minua representoivaa hahmoa kohtelen naurunalaisena ja avoimesti virheitä tekevänä. Asiat siis voisivat olla huonomminkin. Omaelämäkerrallista sarjakuvaa voisi luonnehtia välineeksi, jonka avulla tekijä hakee ensisijaisesti omaa ymmärrystä itselleen.

Onko näinkin henkilökohtaiseen kokemukseen pohjautuvalla aiheella sitten mitään annettavaa muille? Mielestäni kyllä. Omaelämäkerralla, vaikkapa sarjakuvamuotoisella, on aina olemassa sosiaalinen ulottuvuus: se kerrotaan vastaanottajaa ajatellen, jollekin toiselle. Vaikka kokemukseni maailmasta ovat yksilökohtaisia, omaelämäkerrallisten kertomusten rakentaminen paitsi paljastaa jotain itsestäni, sen kulttuurisidonnaisuus kertoo aina jotakin myös elinympäristöstäni ja muista ihmisistä.

rasvavihannes_1

Juliana Hyrri (s. 1989) on Helsingissä asuva ja työskentelevä kuvataiteilija. Hänen taiteensa pääpaino on maalaus-, piirustus- ja sarjakuvataiteessa – teokset tasapainottelevat ekspressiivisen ja meditatiivisen otteen välillä. Taidekasvatuksen maisteriopinnot rullaavat Aalto ARTSissa, vahvalla kuvataiteen painotuksella ja sarjiksen sivuaineella kuorrutettuna. Työn alla on häpeää ja toiseutta käsittelevä sarjakuvanovellikokoelma, jolle Koneen Säätiö on myöntänyt apurahan. Tykkää edelleen kissoista.

rasvavihannes.sarjakuvablogit.com  

Continue Reading

Tammikuun kuukauden blogi: Kosmonaatti

En muista aikaa jolloin sarjakuvat eivät olisi kuuluneet elämääni jollain tavoin. Piirsin lapsena siskojeni kanssa omia Tehotyttö-sarjiksia ja myöhemmin yli satasivuisia tarinoita joiden aiheet vaihtelivat vampyyreista ninjoihin. Amiksessa piirsin strippimuotoista sarjispäiväkirjaa ja näytin sitä vain yhdelle ystävälleni. Valmistuttuani vietin vuoden Lahden kansanopiston sarjakuva- ja animaatiolinjalla, missä myös perustin sarjisblogini. Blogin kasaaminen ja etenkin nimen keksiminen oli supervaikeaa, mutta onneksi sain monilta apua. Päädyin nimeen Kosmonaatti, koska rakastan avaruusjuttuja ja olen yleensä aika väsy.

kosmonaatti2

Siirryin viime kesänä piirtämään suoraan Photoshopilla, jotta voisin panostaa blogin ulkonäköön enemmän ja säästäisin aikaa skannaamiselta ja värien muokkaukselta. Koetan ajatella blogin lukijoita yleisönä, johon kuuluu tuttujen lisäksi minulle täysin tuntemattomia ihmisiä. Uskallan esimerkiksi puhua melko vapaasti muunsukupuolisuudestani, vaikka en ole ulkona koko perheelleni tai kaikille ystävilleni. Saavatpa sitten tietää tätä kautta.

kosmonaatti3

Tykkään kertoa jonkun huonon läpän ennemmin kuin hölistä siitä mitä tein viikonloppuna, mutta viime aikoina olen puhunut laajemmin eri aiheista kuten kehonkuvasta, itsetunnosta ja skolioosista. Kerron myös kiipeilystä, kumppanin kanssa hengailusta ja joitain stooreja teatterista. Blogin pitäminen on tavallaan hauskempaa kuin itsekseen päiväkirjailu, vaikka välillä ehkä haluaisin piirtää jotkin henkilökohtaisimmat ja ärsyttävimmät jutut paperille ja vain itselleni, ja joskus tuhota ne jälkeenpäin.

Blogini visuaalinen tyyli on muuttunut lähinnä välineiden vaihtumisen takia. Piirrän aika vauhdikkaasti enkä luonnostele blogin merkintöjä vaan piirrän ruudun uudestaan kunnes olen tyytyväinen. Välillä toivon että useammat kaverini pitäisivät sarjisblogia, mutta tiedän että se on melko aikaavievää enkä saa itsekään kirjoitettua kaikesta mistä haluaisin. Haaveilen joskus julkaisevani pitkän sarjakuvan ajastani teatterissa, mutta saa nähdä millä ajalla tai rahalla se syntyisi – ja tulisiko siitä joskus vaikka toinen sarjisblogini.

Elisa R. on vuonna 1992 syntynyt helsinkiläinen, joka asuu Vantaalla ja opiskelee graafista suunnittelua ammattikorkeakoulussa. Valmistunut media-assistentiksi liikkuvan kuvan linjalta ja tekee freelancerina storyboard-piirtäjän töitä. Aikoo uudenvuoden lupauksena oppia uimaan, kiipeillä enemmän ja murehtia vähemmän.

kosmonaatti.sarjakuvablogit.com

kosmonaatti1

Continue Reading

Mainoksia
Mainosta tässä!
Kaunis Mieli Kääntää Katseensa Sisäänpäin
Mainoksia
http

Sarjakuvabloggaajilla on aktiivinen ryhmä Facebookissa, nimellä Sarjisbloggaajat (linkki). Ryhmä on suljettu mutta siihen saa kuka tahansa liittyä.

Twitterissä voi käyttää aihetunnistetta #sarjakuvablogit. Tällöin twiitit näkyvät myös tämän palvelun etusivulla.

apilapepita
syksy2015_kurssit


Sarjakuvablogit.com on Suomen sarjakuvaseuran 2008 perustama ilmainen palvelu, johon voi perustaa oman sarjakuvablogin. Sivusto on kehitetty erityisesti kuvapainotteisia blogeja ajatellen, ja muokkausmahdollisuuksia on paljon. Voit ehdottaa mielenkiintoista blogia Kuukauden blogiksi. Sivustoa pyöritetään vapaaehtoisvoimin ja otamme mielellämme vastaan myös apua WordPress-pohjaisen sivuston kehittämisessä.

Tiimin ja Suomen sarjakuvaseuran tavoitat osoitteesta info@sarjakuvaseura.fi.
Ongelmatilanteissa ota yhteyttä palvelun ylläpitäjään osoitteessa webmaster@sarjakuvaseura.fi.


Käyttöehdot
Sarjainfo

Suomen sarjakuvaseura ry
Sarjakuvakeskus
Porthaninkatu 9
00530 Helsinki
info@sarjakuvaseura.fi

Liity Suomen sarjakuvaseuraan! Liittymällä saat Sarjainfo-lehden kotiisi sekä jäsenkortin ja rahanarvoisia etuja. Samalla tuet suomalaista sarjakuvaa. Jäsenenä voit myös perustaa sarjakuvablogin tänne! sarjakuvaseura.fi