aimotarays-banneri

Marraskuun kuukauden blogi: Munasarjojen vastarintaoireyhtymä

nimetönTämä blogi syntyi lapsettomuuden tuskasta, siitä, ettei sitä toivottua mukeloa tule vaikka kuinka yrittää.

Tapahtumat kuvaavat arkisia tilanteita, joihin monet tahattomasti lapsettomat voivat törmätä. Blogin päähenkilö tuntee jäävänsä ulkopuoliseksi normaalista elämästä, syyttelee itseään ja potee katkeruutta muita ihmisiä kohtaan.

Vaikka aihe on vakava ja todellinen, monet tilanteet kuitenkin sisältävät paljon tahatonta komiikkaa. Piirtäjän itseironia heijastuu päähenkilön kokemissa konflikteissa muiden ihmisten kanssa – konflikteissa, jotka ovat vain päähenkilön omassa päässä. Lapseton kun tarkastelee maailmaa oman lapsettoman näkemyksensä kautta; kaikki viattomat ja hyvällä sanotut perhettä koskevat sanat ja kommentit voivat satuttaa pahasti herkässä tilassa olevaa ihmistä.

Ensisijaisesti blogini syntyi omasta tarpeestani työstää omaa lapsettomuuttani ja saada sotkussa olevia ajatuksia paperille. Pitkän aikaa elämäni oli pyörinyt vain lapsettomuuden ympärillä ja kun alkoi tuntua, että ajatukseni kiertävät vain kehää ja asiat eivät muutu itsestään, oli aika tehdä jotain.

Pienenä tyttönä olin kova piirtämään, mutta harrastus jäi mielenkiintoisten aiheiden ja mielikuvituksen loputtua. Nyt, kolmekymppisenä, olen löytänyt aiheeni ja ottanut taas kynän käteeni! Piirtäminen on ollut todella terapeuttista, ja olisikin kiva, jos myös muut tahattomasti lapsettomat voisivat saada sarjakuvistani vertaistukea tilanteeseensa. Toki on myös toivottavaa, että sarjakuvat onnistuvat avaamaan lapsettomuuden maailmaa myös niille, jotka eivät ole sitä omakohtaisesti kokeneet.

munasarjojen vastarintaoireyhtymä sarjakuva sarjakuvablogit

En ole ennen harrastanut sarjakuvapiirtämistä ja voinkin suoraan sanoa, ettei minulla ole hallussani mitään eri piirtämistekniikoita. Olen vain halunnut piirtää tunteeni paperille. Tämän blogin pitämisessä on välillä ollut taukoja, mutta toivottavasti piirtämisharrastukseni nyt jatkuisi, kun sen kerran uudelleen olen löytänyt.

munasarjojenvastarinta.sarjakuvablogit.com

haluanuskoa

Lokakuun kuukauden blogi: Taisteluplaneetta Trikkis

Aloitin sarjisblogailun 2007. Vuonna 2012, suuren Vuodatus-katastrofin jälkeen, muutin blogini Sarjakuvablogit.comiin. Pitkään oma sarjisblogi oli minulle Se Blogi, mutta ajan myötä blogeja ja muita outletteja tuli lisää, ja sarjisblogin päivittäminen laantui. Silti koen, että sarjisblogillani on ihan oma lukijakunta ja tietyistä asioista voin päivittää vain Taisteluplaneetallani. Siksi päivitän sarjisblogiani edelleen, vaikka tahti onkin hidastunut. Sarjisblogi on omalaatuinen ja hauska bloggaamisen muoto.

trikkis2

Yleensä kerron sarjisblogissani viimeaikaisista tapahtumista tai otan kantaa itseäni koskettaviin asioihin. En ole mikään kovaääninen aktivisti, mutta tykkään ilmaista omia (kärkeviäkin) mielipiteitäni silloin tällöin. Viimeaikaiset blogimerkinnät ovat käsitelleet suureksi osaksi gradu- ja opiskeluangstia, sekä jonkintasoista itsetutkiskelua. Kun viettää päivät kotona tietokoneen ääressä, keskellä ei mitään, blogisisällöstä tulee helposti yksipuolista. Nyt kun elämä on valmistumisen jälkeen käännekohdassa, alkaa toivottavasti sisältökin rikastua.



Anni Keränen (s.1987) on lappilainen sarjakuvapiirtäjä, graafikko ja tuore taiteen maisteri, joka kirjoitti gradunsa blogisarjakuvista. Hänen pääasiallinen sarjisprojektinsa tällä hetkellä on nettisarjakuva Transfusions. Juuri nyt Anni haaveilee työpaikasta ja kämpästä Tampereella.

trikkis.sarjakuvablogit.com

trikkis1

Taivaallisin sarjakuvablogi 2014 -palkinto

Suomen sarjakuvaseura myöntää ensimmäistä kertaa 5.9.2014 Taivaallisin sarjakuvablogi-palkinnon Helsingin sarjakuvafestivaaleilla blogille ”Mitä nyt taas” ja kunniamaininnan blogille ”En vaan OSAA!”.

Aiempina vuosina Helsingin sarjakuvafestivaaleilla kunakin vuonna valittiin Pienlehtitaivaan yhteydessä Taivaallisin pienlehti, mutta kisa kaipasi uudistumista, varsinkin kun sarjakuvan perinteinen oma- ja pienkustannustoiminta kulkee tätä nykyä käsi kädessä nettijulkaisun kanssa. Sarjakuvablogit ovat näkyvä ilmiö suomalaisessa sarjakuvassa. Sarjakuvablogit ovat nettisarjakuvia, joissa yhdistyvät ajankohtaisuus, luonnoskirjamaisuus ja omakohtaiset pohdinnat.

Raadissa toimivat toimittaja Minna Joenniemi, Otto Sinisalo, sarjakuvaseuran varapuheenjohtaja Rami Rautkorpi sekä toimittaja Johanna Vehkoo.

Taivaallisin sarjakuvablogi 2014

”Mitä nyt taas” (kuningataralkoholi.sarjakuvablogit.com), alaotsikkonaan ”Alkoholistien aikuisen lapsen tarinoita”, on nimimerkillä ”Kuningatar Alkoholi” piirtävän 22-vuotiaan opiskelijan sarjakuvablogi, joka tekijän oman kuvauksen mukaan sisältää ”terapeuttista taiteilua” ja ”myös täysin randomia sälää”. Itse asiassa kyseessä on suomalaisten sarjakuvablogien valtavirtaan nähden poikkeuksellisen harkittu ja johdonmukainen blogi sekä teknisesti että sisällöllisesti.

mitanyttaas-nayte1

Omakohtaiset kokemukset toimivat lähtökohtana paitsi alkoholistien ja heidän lapsiensa välisten suhteiden tutkiskeluun, myös suomalaisen alkoholikulttuurin tarkkanäköiseen kritiikkiin. Konstailematon kuvakerronta koostuu pääasiallisesti yksiruutuisten rivien ja tekstin virrasta. Sama muotokieli taipuu sekä lapsuuskokemusten muisteluun että alkoholimainonnan ruotimiseen, lähdeviitteiden kera.

Vasta vuoden 2013 syyskuussa alkanut blogi löysi nopeasti oman äänensä, ja erottuu selkeästi joukosta käsittelemällä tärkeää aihetta varmaotteisesti ja helposti lähestyttävästi.  Blogin ensimmäisen vuosipäivän lähestyessä on ilo julistaa ”Mitä nyt taas” vuoden 2014 taivaallisimmaksi sarjakuvablogiksi.

Blogin aihealueen vuoksi palkitun henkilöyttä ei paljasteta.

Taivaallisin sarjakuvablogi – Hall of fame -kunniamaininta

milla-norpattiVuoden taivaallisimman sarjakuvablogin palkitsemisen lisäksi raati halusi tunnustaa yhden uraauurtavan ja pitkäaikaisen sarjakuvablogin kunniamaininnalla. Vuonna 2014 tunnustuksen saa Milla Paloniemi ja ”En vaan OSAA!” -blogi (norpatti.sarjakuvablogit.com).

”En vaan OSAA!” on ollut paitsi aktiivinen ja terävä, myös monilla tavoin uraauurtava. Paloniemen blogimerkinnät ovat olleet vahvasti ja tunnistettavasti persoonallisia, käsitteli hän sitten oman elämänsä tapahtumia tai yhteiskunnallisia kipupisteitä, jotka solidaarinen, humaani ja eläinrakas Paloniemi on halunnut nostaa esiin. Paloniemi on varjellut aktiivista yhteisöä bloginsa kommenteissa on jakanut aktiivisesti kannustusta ja neuvoja aloitteleville sarjisblogaajille.

Tässä roolissa Paloniemi on paitsi ylläpitänyt yhtä Suomen suosituimmista blogeista, mutta myös inspiroinut lukemattomia muita piirämään sarjakuvaa esimerkillään. ”En vaan OSAA!” on arkkityyppinen sarjakuvablogi, johon uudet sarjakuvablogit väistämättä vertautuvat.

Lisätietoa ja linkit:

Taivaallisin sarjakuvablogi 2014 ”Mitä nyt taas” palkitaan tablettitietokoneella. Palkinnon tarjoaa Jimm’s. (jimms.fi)

Molemmat palkitut saavat  hidasta, tutkivaa journalismia tekevän Long Play -verkkojulkaisun vuosikerran. (longplay.fi)

jimms_logo_eitaustaa_pieni LP-og-image_0

Kuningatar Alkoholi, Mitä nyt taas: kuningataralkoholi.sarjakuvablogit.com.

Taiteilijan oma kuvaus blogistaan Kuukauden blogi -palstalla: sarjakuvablogit.com/2014/02/helmikuun-kuukauden-blogi-mita-nyt-taas

Milla Paloniemi, En vaan OSAA!: norpatti.sarjakuvablogit.com

Helsingin sarjakuvafestivaalit: sarjakuvafestivaalit.fi

Sarjakuvablogit.com on Suomen sarjakuvaseuran ylläpitämä verkkopalvelu. Helsingin sarjakuvafestivaalien järjestämässä kilpailussa oli mukana kotimaisia blogeja myös muista palveluista, sarjakuvaseuran verkostojen koostaman vinkkauslistan perusteella. Kilpailuun ei ilmoittauduttu erikseen etukäteen.

Syyskuun kuukauden blogi: Feministi puussa

Blogisarjakuvani syntyvät useimmiten tilanteissa, joissa rakkaudella ja suvaitsevaisuudella kasvatettu ja sukupuolentutkimuksen opinnoissa marinoitu minäni joutuu törmäyskurssille vallitsevan sukupuolijärjestelmän realiteettien kanssa. Kun aloitin blogini, aikomukseni oli tehdä luontoharrastukseen liittyviä sarjakuvia. Siitä olen harhautunut aika kauas.   varpu määttänen feministi puussa sarjakuvablogi oravat kuvitus sarjakuva Vaikka useimmat blogisarjakuvani ovat saaneet innoituksen omasta elämästäni, sarjakuvablogini ei ole elämäkerrallinen. Varpu Määttänen on helsinkiläinen freelance -kuvittaja. ahma.sarjakuvablogit.com varpu määttänen feministi puussa sarjakuvablogi oravat kuvitus sarjakuva

Elokuun kuukauden blogi: Ananaskonvehti

Aloitin blogin pitämisen lukiolaisena vuonna 2010, en tosin muista enää miksi. Kuvaan blogissani enemmän tai vähemmän mieleen jääneitä tapahtumia omasta elämästäni, mutta henkilökohtaisempi materiaali ei kovinkaan usein pääse sarjispäivikseni sivuilta ihmisten ilmoille. Käytän blogia myös luonnosten ja muiden töiden julkaisukanavana sekä omien pienjulkaisujen mainostamiseen.

Bloggaaminen on ylläpitänyt piirtämistäni huonoinakin kausina, ja lukijoilta saadut kommentit toimivat tärkeänä voimanlähteenä jokapäiväiseen elämään. Iloitsen joka kerta huomatessani, että ihmiset lukevat juttujani ja jopa pitävät niistä.

miska helle ananaskohvehti sarjakuvablogi

Miska Helle (s. 1993) on kotoisin Hämeenkyröstä, asunut pari vuotta Limingassa ja muuttanut juuri Vantaalle. Hän opiskelee graafista suunnittelua Metropoliassa ja toivoo keksivänsä, mitä tehdä elämällään. 

talviuni.sarjakuvablogit.com

miska helle ananaskohvehti sarjakuvablogi

Heinäkuun kuukauden blogi: Kädet ja käpälät maton sisällä

Blogini taitaa edustaa aika perinteistä arjesta kertovaa sarjisblogia, johon ikuistan pieniä hetkiä ja hauskoja sattumuksia. Sarjismuodossa olen blogannut jo lähemmäs kuusi vuotta, innoituksenani olivat ihailemani piirtäjät ja heidän niin upeat ja hauskat sarjakuvabloginsa. Aluksi tyylini oli erittäin nopeaa ja luonnosmaista, mutta traagisen Vuodatus 2012 (never forget) -tapauksen jälkeen siirryttyäni sarjakuvablogit-sivustolle, olen koettanut pitää jonkinlaista tasoa piirrosten suhteen yllä. Eri asia kuinka olen sitä aina jaksanut noudattaa…! Heti sarjisbloggauksen aloittaessani otin käyttöön karkean ”blogityylin”, jonka erotin muusta piirtämisestäni paljon yksinkertaisempana ja nopeampana tapana tuottaa sarjakuvia. Nykyään en tiedä, miltä muu piirtotyylini oikeastaan näyttää ja blogityylini on vuosien aikana kehittynyt pelottavan paljon lähemmäs vakavammaksi mieltämääni piirtämistä.

Sarjisbloggaaminen on minulle erityisen tärkeää vakituisen piirtämisen ylläpitämiseksi, väsyn helposti koulusta ja muista arjen rutiineista, jolloin taiteenmuotojen toteuttaminen jää vähälle. Parasta minulle sarjakuvabloggaamisessa on ollu se, että olen päässyt juttelemaan muillekin bloggaajille ja omalla tavallaan sarjisblogit ovat minulle netti-ihmisten profiileja, joiden avulla heidän kanssaan pääsee helpommin tutustumaan ja juttelemaan tai kurkistamaan ihailemansa taiteilijan sielunelämään.

kokkoroo aino isto sarjakuvablogi kädet ja käpälät maton sisällä

Selailin tätä juttua varten blogiani löytääkseni ne suuret kantavat teemani ja vahvat mielipiteeni. Sainkin todeta, että kaikista asioista sydäntäni selkeästi lähinnä oleva teema on purskahtanut blogiin alitajuntaisesti: raha-asiat (lähinnä niiden puuttuminen) ovat selkeästi blogini se juttu. Eli aika perus köyhän taideopiskelijan arkiblogi on.

Z-junaa ahkerasti käyttävä kokkoroo eli Aino Isto (s. 1991) on pakkausmuotoilun opiskelija, jota hirvittää mitä kaikkea ihmisestä voi saada tietää googlettamalla. 

kokkoroo.sarjakuvablogit.com

kokkoroo aino isto sarjakuvablogi kädet ja käpälät maton sisällä

Kesäkuun kuukauden blogi: Surkuhupaisaa

Olen ehkä surkein (HEH..) ihminen kuvailemaan tätä blogia, vaikka sitä itse piirränkin. Lainaten entistä opettajaani Keijjoa, ”Ei pitäs pyytää ketään kuvailemaan omaa työtänsä, kun juuri sitä ei voi nähdä kuin peilin kautta, nurin.”

Mutta kun lukijoilta kysyy millainen Surkuhupaisaa on, sanat ’henkilökohtainen’, ’rohkea’ ja ’suorasanainen’ toistuvat usein. Piirrän elämästäni, hyvistä että pahoista ajoista. Ahdistus ja suru ajavat minut usein piirtopöydän ääreen, purkamaan pahaa oloa sarjakuviksi, joista tämä blogi koostuu.

Aloitin sarjisbloggaamisen hyvin vaikeina teinivuosina, jolloin täytin kymmeniä vihkoja sarjakuvilla jotka olivat täynnä patoutunutta vihaa ja katkeruutta, ja vuosien myötä tyylini muotoutui hieman pelkistetymmäksi ja aiheet olivat rauhallisempia verrattuna teinivuosien angstiin. Angstia kyllä löytyy, toki, mutta ehkä hieman rauhallisemmassa muodossa kuin ennen. Käsittelen välillä aika rankkojakin asioita piirroksin, mutta en kadu sen jakamista ihmisten nähtäväksi.

Tiedän etten ole ainoa joka kamppailee päivittäin huonosta olosta tai mielen oikuista, ja ehkä sarjakuvani tsemppaavat niitä jotka luulevat olevansa yksin. Noh, loppujen lopuksi teen tätä blogia itseäni varten, mutta kiva jos muutkin siitä nauttivat. Sarjakuvien piirtely on minulle miltein yhtä terapeuttista kuin lemmikkieni tai hevosten kanssa puuhastelu. Nykyään bloggaan englanniksi ulkomaalaisten kavereiden iloksi.

Kaikesta huolimatta ahdistuksissani olen poistanut tämänkin blogin useaan otteeseen, joten suurin osa sarjakuvista ovat piilossa tietokoneellani taikka kirjahyllyssäni. Joitakin poistettuja merkintöjä olen myöhemmin lisännyt takaisin näkyviin ihmisten luettavaksi, mikäli ne ovat olleet minusta tarpeeksi viihdyttäviä. Tai surkuhupaisia. Sehän tämän blogin pointti lieneekin. Saatan piirtää hyvinkin surullisista asioista ja onnistun silti jotenkin tekemään niistä kertovan sarjakuvan olemaan huvittava. Taito sekin?

Vaikka poistin blogista mahdollisuuden kommentoida, ovat monet lukijat ottaneet yhteyttä muiden sivujen kautta. Siitä tulee usein todella hyvä fiilis, vaikka osa onkin melkoisia trolleja. En koskaan ajatellut, enkä vieläkään oikein käsitä, että joku lukisi sarjakuvapäivistäni ja palaisi yhä uudelleen lukemaan miten minulla menee. Mikäköhän siitä tekee niin mielenkiintoista?

Surkea-nimimerkin takana piileskelee Maiju Lahti (s.1992), kasvavan matelija-armeijan ja koiran omistava tytöntyllerö Seinäjoelta. Hän harrastaa piirtämisen lisäksi ratsastusta, valokuvausta, pallonivelnukkeja ja jatkuvaa koneella koomaamista. ”Yritän parhaani jotta voisin paremmin ja oppisin jälleen tuntemaan hyvää fiilistä kurjan ahdistuksen sijaan. Päivä kerrallaan kohti parempaa tulevaisuutta.”

surkea.sarjakuvablogit.com

Toukokuun kuukauden blogi: Tilastollisesti normaali

Blogista löytyy Toveri Iloisuutta, vakavuutta ja awkward-momentteja, ripaus pitkiksiä, pätkiksiä ja strippejä. Koska en osaa ottaa kantaa politiikkaan tai mihinkään muuhunkaan itseäni isompaan asiaan, piirtelen kaikesta tyhjänpäiväisestä, ja nautin vieläpä siitä!

Kun aloitin blogin vuoden 2011 lopussa, pohdin nimeksi jotain, mistä minut tunnistaisi. Mutta huoh, tuumailuni päätteeksi hoksasin olevani perin normaali, ainakin tilastollisesti.

Marja on 20-vuotias Tampereelle kotiutunut mölliäinen, joka toistaiseksi vielä miettii mitä seuraavat 60 vuotta tässä tekisi.

berryliza.sarjakuvablogit.com

   

Huhtikuun kuukauden blogi: Antimateriaa

Aloitin ensimmäistä kertaa sarjakuvablogin vuoden 2011 loppukesällä, itse asiassa samoihin aikoihin kun aloitin opiskeluni kuvataidelukiossa. Olen aina pitänyt bloggaamisesta ja olin jo jonkun aika seurannut muita sarjakuvablogeja. Koin sarjisblogit hurjan kivoina ja omaperäisinä blogityyppeinä, joten ajattelin että ”to hell with it”, kokeillaan! Ja siitähän tuli lopulta suuri juttu mulle. En oikein osaisi ajatella, että poistaisin sarjakuvablogini. Toki kuivakausia on, mutta kyllä niistä yli pääsee.

Hyväksikäytän blogiani kehittymisalustana ja se onkin syy miksi sarjisblogin aikoinani aloitin. Olen kokenut sarjakuvablogin pitämisen hurjan kehittävänä hommana. Tästä johtuvat myös blogini tyylimuutokset. Ajattelin joskus, että sarjakuvablogissa pitäisi olla yksi hallitseva tyyli, jotta se olisi yhtenäinen. Huomasin kuitenkin lopulta, ettei se ollut mulle itselleni toimivin tapa, joten yritän mahdollisimman rohkeasti kokeilla erilaisia toteutustyylejä.

Sarjisblogini käsittelee aika pitkälti kuivaa opiskelijaelämääni. Mulle ei tapahdu hirveästi jänniä asioita, joista puhua, mutta toisaalta sitten yritänkin luoda tylsästä arjestani edes jotenkin viihdyttävää, sarjakuvien avulla! Blogi on myös paikka, jonne voi vähän purkaa negatiivisia oloja ja ajatuksia. Samoin se on myös paikka, jossa voi tuoda esiin mielipiteitään ja muita tärkeitä asioita. Itselläni on jälkimmäinen jäänyt surullisen vähäiseksi, mutta olenkin päättänyt panostaa merkintöihini enemmän tulevaisuudessa.

Koen, etten ole vielä mitenkään taitava sarjakuvabloggaaja, mutta nimenomaan siksi haluan jatkaa blogini pitämistä. Koen tosiaan, että se kehittää kuvallista ilmaisuani ja kerrontaani.  Siksi suosittelenkin jokaista vähänkin sarjakuvista ja bloggaamisesta kiinnostunutta aloittamaan sarjakuvablogin.

Blogin takana on Jere ”Skjere” P. (s. 1995, Pohjois-Savo). Hän opiskelee tällä hetkellä kuvataidelukiossa ja toivoo pääsevänsä opiskelemaan animointia ja/tai pelisuunnittelua. Skjeren elämään kuuluvat taide, sarjakuvat, videopelit sekä parisuhde. 

antimateriaa.sarjakuvablogit.com

Maaliskuun kuukauden blogi: Jub ja Leif

Jub ja Leif -tarinat muodostuvat kohtaamisista arkipäiväisten kummallisuuksien kanssa. Oli kyseessä sitten päähenkilöiden keskinäiset törmäämiset, sivuhenkilöiden arvaamattomuus tai yhteiskunnalliset epäkohdat, ystävyksistämme ainakin toinen löytää tilanteesta huvittavankin puolen.

Ystävyys on sarjakuvamme ydin. Jub ja Leif eivät aina tule toimeen keskenään, mutta kumpikin pystyy luottamaan siihen, että seuraavan viikon sarjakuvassa he ovat taas yhdessä nauramassa, ihmettelemässä, tai torailemassa.

Ystävyksemme täydentävät toisiaan. Jub on kyynisempi, vetäytyvä ulkopuolinen tarkkailija. Leif on avoimempi ja sosiaalisesti holtittomampi. Molempia päähenkilöitä kuitenkin yhdistää sisäsyntyinen tahdittomuus, joka monesti vauhdittaa tarinan aivan uusille urille.

Jub ja Leif -sarjakuvan tekeminen alkoi loppukesästä 2011 Lassen ehdotettua allekirjoittaneelle jälleen kerran yhteisen sarjakuvan tekemistä. Lasse lupasi toimittaa kuvakäsikirjoitukset, jolloin itselleni jäisi tehtäväksi lopullisen sarjakuvan piirtäminen. Olin vastikään tekstannut erään Lassen tekemän sarjakuvan, joten olin vihdoinkin valmis tarttumaan tähän ehdotukseen. Työni osoittautui yllättävänkin vaivattomaksi, suurelta osin Lassen tarjoaman tuen ja kannustuksen vuoksi. Tekijöiden pitkäikäisen ystävyyden hedelmänä Jub ja Leif on kypsä lukijalle tarjottavaksi..

Juha, Nummelan maanpäällisessä paratiisissa

Piirtäjä Juha Heikkinen on työtön sekatyömies Vihdin Nummelasta.

Käsikirjoittaja Lasse Martinaho asuu Keravalla omasta vapaasta tahdostaan.

jubjaleif.sarjakuvablogit.com

Helmikuun kuukauden blogi: Mitä nyt taas

Mitä nyt taas syntyi pitkän harkinnan jälkeen. Olin jo vuosia seurannut sivusta muita sarjisbloggaajia, ihaillen heidän rohkeuttaan ja sulavuutta käsitellä hyvinkin kipeitä aiheita. Näistä taitavista ihmisistä inspiroituneena päätin viisi kuukautta sitten tarttua vihdoin kynääni.

Mitä nyt taas käsittelee mm. päihderiippuvuutta, juomakulttuuria ja mielenterveysongelmia alkoholistien aikuisen lapsen silmin. Vaikea suhde alkoholistiäitiini on erityisen pinnalla.

Tästä huolimatta blogin tarkoitus ei alun perin ollut keskittyä yhtä tiiviisti näihin synkkiin aiheisiin. Muilta alkoholistien läheisiltä saatu palaute alkoi pikkuhiljaa kuitenkin puskea blogia tähän suuntaan. Olen siihen tyytyväinen, sillä olen huomannut, että minulla on todella paljon sanottavaa näistä asioista.

kuningatar alkoholi mitä nyt taas sarjakuva sarjakuvablogi Päihderiippuvuus ja mielenterveysongelmat ovat todella monimutkaisia aiheita, ja on usein haasteellista yrittää tiivistää ajatukseni niistä vain muutamaan puhekuplaan. Olen onneksi saanut paljon positiivista palautetta lukijoilta, mikä rohkaisee minua jatkamaan näiden vaikeiden asioiden käsittelemistä. Itse voin kuitenkin tarjota aiheista vain oman näkökulmani, minkä vuoksi olen todella kiitollinen siitä mahtavasta keskustelusta, jonka rakkaat lukijani saavat aikaan kommenteillaan.

K. J. (s. 1992) opiskelee tällä hetkellä kieltenopettajaksi Helsingin yliopistossa, ja toivoo valmistuvansa vielä tämän vuosikymmenen aikana.

kuningataralkoholi.sarjakuvablogit.com

kuningatar alkoholi mitä nyt taas sarjakuva sarjakuvablogi

Tammikuun kuukauden blogi: Riski ryhmä

Riski ryhmä syntyi alunperin koulutunnilla A4-monisteiden reunapiirroksista opiskellessani lähihoitajaksi. Alunperin nimettömään ja kasvottomaan hoitajien ja potilaiden massaan on sarjan jatkuessa alkanut puskea jostain persoonia, jotka ovat toistuneet jo useammassa stripissä. Ehkä heistä muotoutuu jatkossa Riskin ryhmän vakiohenkilökaarti./p>

Blogi on julkaisualustana motivoinut piirtämiseen, on mielekkäämpää nähdä sarjakuva heti piirtämisen jälkeen julkaistuna kuin piirtää ensin 70 strippiä pöytälaatikkoon. Palautetta sarjasta on tullut enemmän Facebookin kautta kuin blogissa.

Strippien perusteella voisi kuvitella, että opiskelussa on painotettu erityisesti erilaisia vatsantoimintoja. Näin on todella tapahtunut. Saa nähdä kuinka pakottelemattomasti tästä perustoiminnosta riittää vitsinjuurta. Vitsiaihioita on varastossa jo toinen mokoma julkaistujen lisäksi. Piirtäminen tapahtuu yleensä useamman stripin ryppäässä, yleisimmin vapaapäivän aamuna ennen muiden perheenjäsenten heräämistä.

Sote-uudistus ja ikääntyvän väestön tuomat haasteet näkyvät päivittäin medioissa. Riski ryhmä pyrkii kertomaan hoitajien arjesta turhia pönöttelemättä. Kannanottoja tai politikointia siitä on turha hakea, yhteydet todellisiin tapahtumiin tai henkilöihin ovat sattumaa.

Mika Myyry (s. 1969) on graafinen suunnittelija, joka opiskelee hoitoalaa.

riskiryhma.sarjakuvablogit.com

mika myyry riski ryhmä riskiryhmä sarjakuva