Nimeni on Jiipu Uusitalo. Jossain on luola, joka on täynnä servereitä, jotka pyörittävät maailmanlaajuista tietoverkkoa. Olen tehnyt tietoverkkoon sarjakuvablogin. Sarjakuvablogin nimi on Tajukankaankutoja. Olen pitänyt blogia neljä vuotta.
Me elämme historiallista muutosaikaa: halpa energia, jonka varaan kulutusyhteiskunta on rakennettu, on loppumassa maailmasta. Olemme pilanneet elinympäristömme ja saaneet planeetan ilmaston sekaisin. Välillä mietin, onko kovin älykästä käyttää aikaansa sarjakuvablogin pitämiseen, kun voisin myös opetella viljelemään kaalia. Siitä voisi olla hyötyä muuttuvassa maailmassa. Olen kyllä vähän kokeillut lehtikaalin viljelyä ja piirtänyt siitä blogiini.
Muita asioita, joista olen kertonut blogissani ovat transfeminiininä eläminen tässä yhteiskunnassa, feminismi, anarkismi, kommuunielämä ja punkkikeikoilla käyminen, muun muassa. Neljään vuoteen mahtuu paljon, esimerkiksi kaksi talonvaltausta, mielenosoituksia, henkilökohtaisia kriisejä, upeita ystäviä ja hienoja festareita. Osa kuvituksista on aina vain dadaismia ja tajunnanvirtaa, se on hyvä.
Sarjakuvabloggaaminen on hyvin yhteisöllistä toimintaa, olen tutustunut mahtaviin tyyppeihin sen kautta. Bloggaamisen kohdalla olen puhunut usein halusta vaikuttaa. Se onkin tärkeää. Yhtä tärkeää on vain olla jokin paikka, jossa kertoo itseään tarinaksi, osin itselleen, osin muille.
On vaikea sanoa voiko sarjakuvablogi herättää aitoa keskustelua, mutta sen piirtäminen on hauskaa ja tuo merkityksen tuntua elämääni. On myös hyvä olla olemassa taiteellinen kaatopaikka, johon voi laittaa kaikki kokeilut ja muihin julkaisuihin sopimattomat dada-kuvitukset.
Päivitän blogia maanantaisin.
Lue blogi:
tajukankaankutoja.sarjakuvablogit.com
Teksti on julkaistu aiemmin Sarjainfo-lehden numerossa 1/17. Tilaa Sarjainfo täältä.
