Parhaan kotimaisen sarjakuvablogin palkinto Taivaallisin sarjakuvablogi on jaettu kolmannen kerran Helsingin sarjakuvafestivaaleilla 2.9.2016.
Voittajablogi on Heta Nääsin Harmaan pupun päiväkirja. Se kertoo suurelta osin omaelämäkerrallisia tarinoita pupuhahmojen kautta. Aiheina ovat mm. ympäristötuho, maailmantuska, lapsuus, ystävyys, rakkaus, ruumiillisuus, häpeä ja nörttikulttuuri. Pupusarjakuvista on ilmestynyt myös kirja (Harmaan pupun päiväkirja, 2012).
Valokuvat: Henry Söderlund
Voittaja saa 200 euron lahjakortin, jonka tarjoaa taidetarvikeliike Tempera. 
Raadin muodostivat vuoden 2016 sarjakuvaneuvokset, sarjakuvatekstaaja Mikko Huusko ja opettaja Johanna “Roju” Rojola sekä Aino Sutinen Suomen sarjakuvaseuralta.
Raati perustelee:
”Pitämällä huolta siitä, että jäniseläimet pysyvät maailman kartalla, pidetään huolta monimuotoisuudesta, jota sarjakuvablogit tarjoavat. Ei pelkästään osana nykytekijöiden suvereniteettia eri medioiden välillä, sillä useat tekijät julkaisevat töitään eri foorumeilla sähköisenä yhtä lailla kuin perinteisemmäksi mielletyssä printtimediassakin, vaan tarjoavat myös ainutlaatuisen silmäyksen tekijänsä julkaisupalettiin.
Harmaan pupun tapauksessa esittäytyy tekijänsä ilmiömäinen kehitys bloginsa otsikon alla kaikilla sarjakuvanteon osa-alueilla; esimerkkinä vaikkapa sommittelu, katseenkuljetus, dialogin rytmitys puhekupliin tai tekstaus.
– Mikko Huusko
“Paljastamalla henkilökohtaisimpia, arimpia salaisuuksiaan voikin paradoksaalisesti puhua yleisimmin. Vastoinkäymisistä, vioista ja heikkouksista lukija tunnistaa itsensä. Samastuminen on lohdullista. Bloggaaminen mahdollistaa anonyymin puheen vaikeistakin aiheista, palautteen ja vertaistuen saamisen paitsi tekijältä lukijoiden suuntaan, myös kommentoijilta tekijälle ja toisilleen. Voi olla eristyksissä mutta ei enää niin yksin.”
– Johanna “Roju” Rojola
Sarjakuvataiteilija Heta Nääs on itse kertonut blogistaan näin: “En muista miksi juuri kanipupunen tuntui sopivalta eläimeltä. Joka tapauksessa olen huomannut että kuten yksinkertaisesti piirrettyyn ihmishahmoon, eläinhahmoon on helppo samaistua koska se ei varsinaisesti näytä keneltäkään.”
Kunniamaininta: Hulluussarjakuvia
Blogissa sarjakuvataiteilija Viivi Rintanen kuvittaa värikkäin kuvin keräämiään tositarinoita mielenterveyden järkkymisestä. Kunniamainittu saa kirjapalkinnon.
Hulluussarjakuvia liittyy myös RIKKI – Sarjakuvia mielenterveydestä -hankkeeseen, jonka näyttely on sarjakuvafestivaalien satelliittinäyttelynä ja Viivi Rintanen on piirtänyt “hulluustarinan” myös projektin pienlehteen.
Rintanen on kertonut blogistaan näin: “Teen sarjakuvia niin kauan kuin ’hullu’ on haukkumasana. Bloggaan ja puhun ronskisti hulluudesta, koska olen itse mieleltäni järkkynyt tai alun alkaen poikkeava. Pyrin olemaan kaltaisteni koko kirjon puolestapiirtäjä.”
Raadin kommentti:
“Hulluussarjakuvia-blogi on esimerkillinen siinä, miten blogi tuo syvyyttä laajempaan kokonaisuuteen ja on silti yhtä lailla osatekijä kuin itsenäinen, alati muuttuva taideteoskin.
Blogi on tärkeästä teemasta ja heijastelee lukuisissa muissakin blogeissa käsiteltyjä aiheita. Tämänkaltaiseen laajaan yhteistyöhön, mikä korostaa lukijoiden ja tekijöiden välisen rajapinnan häilyvyyttä, korostuu se, miten sisältöä ei voi tuottaa ilman tekijöitä. Lukijoista nyt puhumattakaan; jokaisella tarinalla on aina tekijänsä ja kertojansa sekä lukijansa.”
– Mikko Huusko
hulluussarjakuvia.sarjakuvablogit.com
Sarjakuvablogeista
“Sarjakuvamuotoiset blogit tarjoavat ennen näkemätöntä kuvaa ajastamme tulevillekin sukupolville, mikäli sivujen data sekä niiden lukemiseen käytetty tekniikka ovat edelleen saatavilla.
Vain mielikuvitus on rajana, minne sarjakuvamuotoisen blogin pikselimatriisi voi kuljettaa. Eikä välineiden kirjokaan ole rajoittava tekijä: kuvataidetermein sarjakuvablogia voisi luonnehtiakin sanoilla ’sekatekniikka digitaaliselle alustalle’.
Lukijoiden, tekijöiden ja yhteistyökumppanien omat verkostot kohtaavat toisensa luontevasti blogien muodostamassa solmukohdassa, missä nisäkkäät harjoittavat lajityypillistä toimintaansa riippumatta siitä, ovatko he Harmaita pupuja vai kenties jonkin toisen vielä kertomattoman tarinan äärellä!
Jokaiselle blogille on aina lukijansa.
Kiitos monipuolisen tarjonnan, esiraadin huolellisesta työstä riippumatta, valinta oli vaikea.”
– Mikko Huusko
