mainos
mainos

Haku kansantarutyöpajaan Helsingissä – 18–30-vuotiaat

Suomen sarjakuvaseura järjestää Helsingissä risopainotyöpajan kahdelletoista 18–30-vuotiaalle pohjoismaiselle sarjakuvataiteilijalle elokuussa 2018. Viikon mittaisessa työpajassa osallistujat toteuttavat risolla painettuja sarjakuvanovelleja, joiden teemat keskittyvät nykypäivän pohjoismaisiin kansantaruihin, myytteihin ja urbaaneihin legendoihin. Osallistujien työpajassa toteuttamat sarjakuvat tulevat jakeluun Helsingin sarjakuvafestivaaleilla 1.–2.9.2018.

Lue lisää Sarjakuvakeskuksen sivuilta. Haku 4.6.2018 mennessä (huom. tähän on tullut jatkoaikaa).

 instagramsuomi (1)


Kuvitus: Jonna Karvinen

Continue Reading

Sarjisbloggaajan sivellinkynätesti, osa 2

Teksti ja kuvat: Aino Sutinen, aino.sarjakuvablogit.com. Yhteistyössä taiteilijan tavaratalo Tempera.

sivellinkyna testi sarjakuvablogit

Käytän sarjakuvissani ja kuvituksissani hyvin usein erilaisia sivellinkyniä. Aiemmassa osassa arvioin neljä usein käyttämääni laadukasta japanilaista sivellinkynää. Tässä toisessa osassa on mukana suurempi skaala erityyppisiä välineitä, joista suuri osa on itselleni uusia. Huomaan taas, että sivellinkynien kunkkumaa on Japani.

Kuvassa ovat kaikki jutussa testattavat tuotteet pakkauksissaan, vasemmalta oikealle:

  • Copic Multiliner SP
  • Copic Multiliner Brush S ja M
  • Know Calligraphy Brush Pen
  • Ecoline Brush Pen
  • Sakura Koi Coloring Brush Pen
  • Sakura Pigma Brush Pen
  • Sakura Pigma Brush Pen (erilainen sarja)

sivellinkyna1

Useimmissa näissä on huopakärki, eli ne ovat vähän erityyppisiä kuin sivellinharjaksiset kynät. Huopakärki kuluu ja muuttuu yleensä käytössä jonkin verran. Kärjen muoto ja viivan paksuuden elävyys siis tekee tämänkin kategorian kynistä sivellinkyniä.

Käytän tässä yksinkertaisuuden vuoksi kaikissa kuvissa kopiopaperia (paitsi lopun vesiväreissä vesiväripaperia). Sileää paperia käyttämällä osa kynistä voisi kuitenkin soljua paremmin, eikä kuivia jälkiä ilmenisi.

Copic Multiliner SP BS ja Copic Multiliner Brush S ja M

sivellinkyna2

Japanilaisen Copicin Multiliner SP on laadukkaan oloinen alumiininen kynä, johon voi vaihtaa mustepatruunat ja kärjen. Saatavana on myös työkalu kärjen vaihtamiseen. Sivellintyyppisen huopakärjen lisäksi täytettävää kynää on saatavilla myös teknisten kynien ohuilla kärjillä.

Kynä toimii ja muste juoksee hyvin, tosin kärki on melko pieni ja lyhyt. Kun kärkeä kallistaa lappeelleen (se taipuu kokonaan juurestaan saakka), saa paksumpaa viivaa. Viivaan ei saa aivan niin paljon vaihtelua kuin esimerkiksi sivellinkärkisellä Pentel Brush Penillä, jota pidän monikäyttöisimpänä sivellinkynänä. Mutta on makuasia, millainen kynä sopii omaan viivaan.

Uudelleentäytettävyys ja varaosat ovat tässä plussaa.

sivellinkyna2a

sivellinkyna4

Copic Multiliner Brush S ja M ovat taas laadukkaita kertakäyttöisiä huopakärkikyniä.

S-kokoisessa kynässä on melko samanlainen kärki kuin uudelleentäytettävässä SP:ssä. Yllättäen tällä joustavalla kärjellä saa aika paksua jälkeä aikaan, paksumpaa kuin M-mallilla, jossa on paksumpi kärki.

sivellinkyna5

sivellinkyna6

M-kokoisessa kynässä on paksumpi, mutta jäykempi kärki, se ei taivu tyvestään samalla tavalla. Itse asiassa kynästä tulee aika tasaisen paksua viivaa, ellei paina lujempaa. Viiva on siis vähän vähemmän elävää. Joskus se onkin parempi niin. Olen käyttänyt tätä kynää esimerkiksi puhekuplien tekstauksiin.

sivellinkyna7

Näiden kaikkien kynien mustetta mainostetaan valon, (Copicin) alkoholitussien ja kosteuden kestäviksi.

sivellinkyna8 copic multiliner sarjakuvablogit

Sivellinkynillä voi kirjoittaa esimerkiksi mietelauseita 🙂 . Ylimmässä sanassa näkyy, mitä uudelleentäytettävän Multiliner SP:n taittuva kärki voi tehdä kulmissa terää painaessa: pieniä hakasia. Ohut viiva saattaa myös hajota. Jälki on siis aika eläväistä, eikä välttämättä kokonaan hallittavissa. Riippuu kynän yksilöllisistä käyttötavoista, onko tämä ongelma vai mukavaa. En voi sanoa, millainen terä on itse kullekin paras. Copicin kynät ovat kaikkiaan taattua laatua, eivätkä rispaannu nopeasti.

Koi Coloring Brush Pen ja Sakura Pigma Brush

Nämä kaksi japanilaista kynää ovat molemmat aika tavallisia, edullisia huopakärkisiä sivellintusseja, joita on kumpaakin saatavilla monissa eri väreissä. Kaivoin siis testattavien lisäksi esille vanhan vaaleanpunaisen Koi-kynäni, joka minulla sattui olemaan. Käytän vaaleita värejä usein luonnosteluun mustan viivan alle ja jätän ne skannauksen jälkeen sitten pois kuvasta. Usein käytän juuri Koi-kyniä.

sivellinkyna9 koi coloring brush pen sarjakuvablogit

Koi Coloring Brush Penin vesiliukoinen muste soljuu mukavasti. Muste on hieman muita kyniä vaaleampaa ja läpikuultavampaa sekä vähän sinertävää. Jos skannaa ja käsittelee, musteiden pienilä eroilla ei ole mitään väliä, enkä ole käsitellyt niitä tässä tarkemmin. Toki originaaleissa niillä on enemmän väliä.

Koin kynässä on aika jäykkä kärki. Sillä saa kivasti tehtyä suurempaa viivaa, ja tarvittaessa kohtuullisesti pienempiäkin yksityiskohtia.

sivellinkyna10 koi coloring brush pen sarjakuvablogit

Käytön myötä näiden edullisten peruskynien muste alkaa hieman kuivua ja kärki harottaa, tässä vähän vanhempi Koi-yksilö:

sivellinkyna11 koi coloring brush pen sarjakuvablogit

sivellinkyna12 pigma brush pen sakura

Pigma Brush Penissä on plussaa ja miinusta: itse käytän sitä aika paljon, koska se on hyvin edullinen peruskynä ja käytän paljon saman sarjan hyviä teknisempiä kyniä. Uutena tässä on myös ihanan terävä kärki, ja se ei ole liian pehmeä eikä jäykkä. Huopakärki kuitenkin kuluu ja pehmenee melko nopeasti ja viiva alkaa särkyä. Mutta jos ei ole niin tarkka hifistelijä, niin tämä on oikein mukava käyttökynä mukaan joka paikkaan. Aina ei ole ihan niin justiinsa. Nämä molemmat siis kompensoivat edullisuudellaan.

sivellinkyna14 pigma brush pen sakura

sivellinkyna15

Sakura Pigma Brush Pen -sarja

Tämäkin kynäkolmikko on nimeltään Sakura Pigma Brush Pen, mutta ne ovat kuitenkin erityyppistä sarjaa kuin edellinen Sakura Pigman kynä. Olen käyttänyt näitä jonkin verran ja näppituntumalla sanoisin että niissä on kestävämpi laatu.

sivellinkyna16 sakura brush pen

Paketissa on kolme erikokoista kynää. Näistä kynistä on sanottava sen verran, että ennen en löytänyt näitä Suomesta. Olin kerran ostanut niitä sarjakuvafestivaaleilta Barcelonasta ja ihastunut, varsinkin BB-koon kynään. Kyselin tuotteita paikan päältä Temperasta ja he sanoivat ottavansa valikoimiin. Ja ottivatkin! Nyt näitä saa siis Temperasta.

Pigma FB on jäykkäkärkinen ja tekee erittäin pientä jälkeä. Se sopii yksityiskohtiin tai jos tykkää piirtää hyvin pieneen kokoon. Koska kärki on siis niin pikkuinen, musteen juoksu voi viivästyä jos piirtää liian nopeasti, silloin viivasta tulee kuivan näköistä. Hitaammin piirtäessä viivasta tulee oikein hyvää. Musteen kulku riippuu usein muutenkin käsialasta.

sivellinkyna17 sakura brush pen

Keskimmäinen koko, Pigma MB on suht’ jäykkäkärkinen sivellintussi. Se tekee samantyyppistä jälkeä kuin edellisen kohdan Koi ja Pigma Brush Pen, mutta kärki säilyttää laatunsa ja mustekin ehkä säilyttää juoksevuutensa pidempään. Oikein hyvä peruskynä.

sivellinkyna18 sakura brush pen

Pigma BB on näistä lempparini. Sen pitkä, taipuva kärki tekee hyvin elävää viivaa, helposti sekä ohutta että paksumpaa. Se tuntuu jotenkin mukavalta ja omalta monenlaiseen piirtelyyn, siksi metsästinkin juuri tätä kynää pitkään. Kaarteissa se joskus tekee vähän muhkuraa, mutta sekään ei haittaa. Suosikki!

sivellinkyna19 sakura brush pen

Sillä saa myös helposti aikaan pyöreän pisteen suoraan ylhäältä painettaessa (seuraavan mietelausekuvan alareunassa esimerkiksi on erikokoisia pisteitä).

sivellinkyna 30

sivellinkyna20 sakura sivellinkyna

Know Calligraphy Brush Pen ja Ecoline Brush Pen

Viimeiseen kappaleeseen ymppään samaan vielä kaksi keskenään aivan erilaista kynää.

sivellinkyna22 know calligraphy pen

Know on uudelleentäytettävä kiinalainen sivellinkynä, jonka kärki on siis oikeasti harjaksinen sivellin.

Siveltimeksi se on melko pieni, pienempi kuin esimerkiksi testin ensimmäisen osan Pentel ja Copic. Tai oikeastaan kärki on ohut, tavallaan pitkähkö, hyvin pehmeä ja taipuisa.

Tästä tulee kelpoa, eläväistä sivellinjälkeä. Välillä, nopeampia viivoja vedettäessä viiva tosin hajoaa vähän kuivaksi ja joskus viiva pitää siksi vetää kahdesti. Hitaammat viivat toimivat paremmin, ja musteen kulkua nopeuttaa kun säilyttää kynää pystyasennossa. Muste varmaan juoksisi nopeammin jos sivellinkärki ei olisi niin pieni. Muste on melko ohutta ja hieman läpinäkyvää.

sivellinkyna28 know calligraphy pen

Uudelleentäytettävyys ja edullisuus ovat ehdottomasti plussia tälle sivellinkynälle!

sivellinkyna25 ecoline brush pen

Hollantilainen Ecoline Brush Pen on minulle myös uusi tuttavuus. Kyseessä on vesiliukoinen, melko paksu huopakärkinen sivellintussi. Tätä on saatavilla eri väreissä. Ihastuin heti!

sivellinkyna24 ecoline brush pen

Paksusta Ecolinesta juoksee hyvin mustetta ja sillä on helppo työskennellä, varsinkin isommassa koossa. Musteessa on hieman läpinäkyvää, vesivärimäistä fiilistä, mistä tulee omanlaistaan elävyyttä. Kärki ei ole pehmeä eikä jäykkä vaan siltä väliltä.

Ecolinella voi myös työstää vesiväriefektejä, voi maalata märälle pohjalle, levittää mustetta siveltimellä tai eri värejä voi yhdistää (minulla ei ole tässä nyt eri värejä). Myös blenderitussi on saatavana.

sivellinkyna26 ecoline brush pen

sivellinkyna27 ecoline brush pen

sivellinkyna29 testi sarjakuvablogi

Käyttäisin kaikkia testin tusseja uudelleen, ne sopivat vähän eri tarkoituksiin. Aiemmin olen kuvittanut Pigma Brush Pen BB:llä esim. näin:

nayte

Linkki: Sivellinkynätesti, osa 1. Pentel, Copic & Pilot

Taiteilijan tavaratalo Tempera tukee Sarjakuvablogit.comin toimintaa. Liikkeestä (Uudenmaankatu 16. Helsinki) saa Suomen sarjakuvaseuran jäsenkortilla 10–20% alennusta tuotteista. Temperalla on myös verkkokauppa osoitteessa www.tempera.com/shop.

Sivellinkynät verkkokaupassa täällä.

Continue Reading

Sarjisbloggaajan sivellinkynätesti, osa 1. Pentel, Copic & Pilot

Teksti ja kuvat: Aino Sutinen (aino.sarjakuvablogit.com). Artikkeli tehty yhteistyössä taidetarvikeliike Temperan kanssa.

Olen viime vuosina löytänyt ja käyttänyt yhä enemmän erilaisia sivellintusseja. En ole varsinaisesti kynähifistelijä, mutta olen pannut merkille eri merkkien ominaisuuksia ja kuinka ne sopivat eri tarkoituksiin. Tässä artikkelissa keskityn neljään suosittuun sivellinkynään. Testaan loput testiin saamani kynät kakkososassa, ettei tästä tule liian pitkä.

IMG_0040

Kuvassa ovat juttusarjassa testattavia tuotteet pakkauksissaan, vasemmalta oikealle:

  • Pilot Brush Pen pehmeä
  • Pilot Brush Pen kova
  • Sakura Koi Coloring Brush Pen
  • Sakura Pigma Brush Pen
  • Ecoline Brush Pen
  • Copic Gasenfude Brush
  • Sakura Pigma Brush Pen (erilainen sarja)
  • Pentel Brush Pen
  • Know Calligraphy Brush Pen

    Lisäksi testaan kakkososassa kolme Copicin kynää, joita ei ole tässä kuvassa.

IMG_0013

Käytän sivellinkyniä työssäni sarjakuvien ja kuvitusten tekemiseen ja yhdistelen usein samaan kuvaan montaa eri kynää. Itse käytän eläväistä viivaa tekeviä sivellinkyniä kuviin sekä suurempiin otsikoihin, sen sijaan teen leipätekstin tekstaukset tasaisempaa jälkeä tuottavilla kuitukärkikynillä.

george1-web-col

Teen värityksen joko aluksi viivan alle tai valopöydällä toiselle paperille, joten en ole ajatellut kynien veden- tai alkoholinkestävyyttä – testaan ne kuitenkin tämän artikkelin lopussa, kynissä on vähän erilaisia ominaisuuksia. Kaikkien kynien musteet kuivuvat aika nopeasti, mutta käsittääkseni kannattaa kuitenkin antaa kuivua kunnolla muutaman tunnin, jos haluaa olla 100% varma.

IMG_0038

Pentel Brush Pen ja Copic Gasenfude Brush Pen: sivellin taskussa

Otan ensimmäiseksi japanilaisen Pentelin uudelleentäytettävän sivellintussin, koska se on sarjakuvapiirtäjien klassikko. Mustepatruunoita saa myös ostaa erikseen ja ne on helppo vaihtaa. Täytettävyys on pidemmän päälle edullisempaa ja tuottaa myös vähemmän muovijätettä. Kynän paketissa tulee mukana neljä patruunaa.

IMG_0019

IMG_0020

Pentelillä saa aikaan hieman muita kyniä paksumpaa jälkeä painamalla kovempaa, ja käytän sitä usein juuri siihen tarkoitukseen. Kärki on nailonkuiduista koostuva sivellin.

Tällä saa myös aikaan sivellinmaisen ”kuivan” efektin, kun tekee vauhdikkaampaa viivaa – ei kuitenkaan yhtä kuivaa kuin tavallisella siveltimellä, koska muste juoksee kynässä jatkuvasti ja hyvin. Kun mustepatruuna lähestyy loppuaan, myös viiva alkaa vähän kuivua. Itse asiassa tämän kuvan kuivemmat viivat on tehty vähän vanhemmalla kynällä jossa musteen kulku alkaa jo ehtyä:

IMG_0021

Joskus Pentelin sivellinkynä on minulla aiheuttanut pientä pistemäistä roisketta ympärilleen, mutta ei pahasti. Pentel on luottokynä, moni käyttää samaa kynää vuosia. Elävän sivellinjäljen rakastajille, sopii myös suurten mustien pintojen värittämiseen.

IMG_0025

Myös japanilainen Copic on tehnyt nailonharjaksisen sivellinkynän. Se muistuttaa hieman Pentelin vastaavaa, mutta on kertakäyttöinen. Sen muste on vähän ohuempaa laatua.

IMG_0023

Copic on hyvä sivellinkynä, jolla saa tehtyä myös suht’ tarkkaa jälkeä, sikäli kuin pehmeäkärkisellä saa (jos on vakaa käsi, jälki on tietenkin siveltimellä elävää). Muste virtaa hyvin ja kestää ihan hyvin, joskin kertakäyttöisyys on miinusta. Tekee painettaessa paksua viivaa, ei aivan yhtä paksua kuin Pentel.

brushpen brush pen sivellinkynä testi pentel copic pilot

Pilot Pocket Brush Pen (pehmeä ja kova malli): hyvä yksityiskohtiin

Myös Pilot on japanilainen merkki. Kertakäyttöiset, kumikärkisillä sivellintusseilla saa aikaan hyvin tarkkaa jälkeä ja tarvittaessa ohutta viivaa. Viivan ”flow” ei kuivu nopeastikaan vedettäessä ja sillä ei saakaan aikaan sivellinmäisiä efektejä kuten edellämainituissa, harjaskärkisissä kynissä.

Pehmeässä Pilotissa (kuvassa ylempänä) on hieman pidempi ja paksumpi kärki. Muste valuu koko kärjen läpi, ei vain sen päästä, kuten kovassa.

IMG_0027

Pilotin muste leviää hieman karkealle paperille, kuten kuvasta näkyy. Ensiksi testissä on pehmeä malli. Siinä on miellyttävä, terävä pää.

IMG_0028

Tässä kynässä on se pieni ongelma, että kyljellään painettaessa sen kärki nousee ylös ja tekee viivan loppuun pienen hakasen. Se aiheuttaa myös kalligrafiakäytössä hieman outoja muhkuroita viivaan, vaikka kynällä saa muuten aikaan kauniita kirjaimia.

IMG_0031

Kynällä saa luotua aika paksuakin viivaa, mutta se sopii erityisesti pienten yksityiskohtien ja tarkan, ohuen viivan kanssa työskentelyyn, koska kärki on terävä. Huomaa että näillä kynillä saa aikaan hyvän pyöreän pisteen ylhäältäpäin painettaessa, harjaskärkisillä sivellintusseilla tämä ei onnistu:

pilot-brush-pen-sivellintussi-sivellinkyna

Kynässä on läpinäkyvä ikkuna ja musteen kulumisen voi havaita. Tämä vanhempi kynäni on vielä puoliksi täynnä:

IMG_0026

IMG_0032

IMG_0014

Kova Pilot taas on suosikkini pienelle paperille piirtäessä, koska sillä saa aikaan hyvinkin ohutta viivaa. Kärki ei siis varsinaisesti ole kova, mutta siinä on hyvä kynämainen tuntuma. Viiva ei hajoa, vaikka kynää liikuttaisi paperin pinnalla vain aivan kevyesti. Kovin paksua viivaa tällä ei saa ollenkaan, ja olisi turha värittää tällä suurempia pintoja. Yksityiskohtiin paras! Välillä tälläkin tulee pieniä hakasia viivan päähän, mutta ei samalla tavalla kuin pehmeällä Pilotilla:

IMG_0033

IMG_0034

Kuten näkyy, saa kovalla kynällä paremmin aikaan tarkkaa tekstausta kuin pehmeällä. Sillä tulee myös tasaisempaa paksumpaa viivaa, jos tarvitsee sellaista:

IMG_0037

VEDEN- JA ALKOHOLINKESTÄVYYS testissä

Lopuksi testasin näiden neljän sivellinkynän veden- ja alkoholinkestävyyden vedellä sekä ProMarker- tussilla. Annoin testipaperin ensin kuivua muutaman tunnin.

IMG_0036

Tässä testin tulokset:

sivellinkynä testi sarjakuva sarjakuvablogit copic pilot pentel brush pen

Kaikki näistä siis näyttivät kestävän alkoholiliukoista tussia ja Pentel ja Copic ovat vedenpitäviä, varsinkin Copic.

sivellinkyna-testi-copic-pilot-pentel-brushpen

Teen samoilla sivellinkynillä esimerkiksi tällaisia kuvituksia:

01kirje1-web-nayte-msmandarin

karikatyyriautomaatti-aino-sutinen

Summa summarum: suosittelisin varmaan eniten Pentelin täytettävää Brushpeniä suureen kokoon piirtäessä tai jos hankit vain yhden kynän, ja Pilotin kovakärkinen kynä on suosikkini pieneen kokoon piirtäessä.

Linkki: Sivellinkynätesti, osa 2.

Taiteilijan tavaratalo Tempera tukee Sarjakuvablogit.comin toimintaa. Liikkeestä (Uudenmaankatu 16. Helsinki) saa Suomen sarjakuvaseuran jäsenkortilla 10–20% alennusta tuotteista. Temperalla on myös verkkokauppa osoitteessa www.tempera.com/shop.

Sivellinkynät verkkokaupassa täällä.

Continue Reading

Sarjakuvabloggaaminen tekee tunteista näkyviä

Teksti: Katja Kontturi ja Viivi Rintanen. Kuvat: Viivi Rintanen

Suomen Sarjakuvamuseon Suomi 100 vuotta sarjakuvassa – historian tutkiminen nykysarjakuvan keinoin -hankkeessa neljä tutkijaa ja neljä taiteilijaa työsti neljä artikkelia, jotka julkaistiin Helsingin sarjakuvafestivaaleilla Kuti-ilmaisjakelulehden (#45) liitteessä.

Omassa sarjakuvamuotoisessa tutkimusartikkelissamme avasimme sarjakuvabloggaamisen merkityksiä. Jatkamme keskustelua aiheesta nyt tässä.

Kyselyn (N=45) tuloksista voidaan päätellä, että sarjakuvabloggaaminen on merkityksellinen kanava purkaa omia tunteita. Se on terapeuttista bloggaajalle, mutta myös blogin lukijalle. Esimerkkinä 26–30-vuotiaan miehen kyselyvastaus: “Pahan olon sanallistaminen ja kuvallistaminen tekee tunteistani olemassaolevia [sic.] sekä itselleni että ulkopuoliselle maailmalle. Näin tunnen oloni osaksi tätä maailmaa ja ihmiskuntaa, ja että sanoillani ja teoillani ja tunteillani on merkitystä.”

sarjakuvablogit-terapeuttinen

Suomalainen juttu

Katja Kontturi: Sarjakuvablogikulttuuri on varsin suomalainen juttu, mikä tuli minulle yllätyksenä. Olin kiinnittänyt huomiota 2010-luvulla suosituksi nousseeseen sarjakuvabloggaamiseen, mutta en ollut tajunnut, ettei tätä kulttuuria oikeastaan ole muualla. Kun aloimme työstää Suomi 100 vuotta sarjakuvassa -artikkelia, otin yhteyttä pohjoismaalaisiin kollegoihini. Ruotsissa ei tiedetty ilmiöstä mitään, mutta Norjassa ja Tanskassa voi kuulemma törmätä yksittäisiin omaelämäkerrallisiin blogeihin, joiden pitäjät bloggaavat sarjakuvamuodossa. Muuten vaikuttaa siltä, että termi “sarjakuvablogi” viittaa muualla yksinkertaisesti blogiin, joka käsittelee sarjakuvia.

Minua alkoikin kiinnostaa se, mikä sarjakuvasta tekee merkittävän välineen kertoa omaa tarinaansa ja miksi nimenomaan blogissa. Miksi oma tarina halutaan julkaista?

Viivi Rintanen: Olen pohtinut samaa: miksi omaelämäkerrallinen aalto ilmenee sarjakuvablogeissamme? Pidin pitkistä, tosipohjaisista ja omaelämäkerrallisista sarjakuvaromaaneista ja blogit kutkuttivat samaa mielenkiintoa.

Omaelämäkerrallisissa blogeissa oli myös jotain, mihin kirja ei kyennyt: oikea henkilö kertoi tarinaansa vähä vähältä, reaaliajassa. Kuin olisin tutustunut henkilöön, jota en muutoin kohtaisi, ja sain tietää asioita, joita hän ei kasvokkain paljastaisi. Vaikka kontakti oli yksisuuntainen, sain blogeista paljon lohtua, ymmärrystä ja kykyä nauraa hetkille, jolloin sonta silppuuntuu tuulettimeen.

Onko sarjakuvablogi tila, jossa henkilökohtaisille, kipeillekin asioille on helpompi antaa sarjakuvakasvot, joiden takana tekijä voi pysyä anonyymina?

KK: Kyselyymme vastanneista 80 % oli nuoria aikuisia, 21–30-vuotiaita. Tuntuu nimenomaan siltä, että erityisesti nuoret tarttuvat vaikeisiinkin henkilökohtaisiin asioihin ja piirtävät ne sarjakuviksi. Esimerkiksi nimimerkki Kuningatar Alkoholi käsittelee vanhempiensa alkoholismia ja Wolf Kankare kuvittaa masennusta ja sukupuolenkorjausprosessia Susi sorakuopassa -blogissaan. Tämä tuntuu minusta merkittävimmältä: kipeä asia julkaistaan kaikkien halukkaiden luettavaksi. Sitä ei jätetä piiloon pöytälaatikkoon, vaan se tarjotaan ikään kuin alustaksi, johon lukijat voivat peilata omia kokemuksiaan.

Tämä seikka nousi esille myös kyselytutkimuksessamme. Vastaajistamme (N=45) 42 % oli sitä mieltä, että sarjakuvabloggaamisesta saa vertaistukea, mutta ei niinkään lukijoiden kommenteista, vaan siitä, että saa piirrettyä aiheesta merkinnän ja jaettua sen blogiin.

katja-kontturi-viivi-rintanen-sarjakuvablogit

Sarjakuva on liioittelun väline

VR: On hieno kokemus tulla nähdyksi ja kuulluksi tavalla, jolla itse toivoisi. Vastavuoroista, kuuntelevaa ihmiskontaktia moni saa läheisiltään tai terapeutilta. Ehkä anonyymit, yksin väsättävissä olevat blogisarjakuvat ovat luonteva paikka avautua niille, joilla ei ole myötätuntoista, halukasta tai itselleen sopivaa kuuntelijaa.

Kyselyssä 78 % koki sarjakuvabloggaamisen terapeuttiseksi. Siis lähes neljä viidestä koki henkisen hyvinvointinsa lisääntyneen bloggaamalla! Jos bloggaaminen on luonteva vertaistuen ja terapeuttisen jakamisen paikka, niin miksi juuri sarjakuva on näin toimiva ilmaisukeino mielenkohennukseen?

KK: Näen itse sarjakuvan luontevana itseilmaisun tapana, koska mahdollisuudet näyttää ja kertoa konkretisoituvat aivan eri tavalla kuin pelkän kirjoittamisen kautta. Sarjakuva voi kerronnallaan esittää hyvinkin ristiriitaisia viestejä: pahan olon voi piirtää ruutujen taustalle samalla kun hahmo väittää puhekuplassaan, että kaikki on ihan hyvin. Alter egolleen voi liioitella joitain fyysisiä piirteitä tai jättää kuvaamatta ne itseä vaivaavat seikat.

Monet kyselyyn vastanneista kokivat sarjakuvan helpoksi ja itselle parhaaksi ilmaisuvälineeksi. Edellä mainittujen pohdintojen lisäksi vastaajat pitivät sarjakuvan kerrontakeinoja vapaampina liikkuma- ja tulkintavaraltaan kuin pelkän tekstin. Sarjakuva on liioittelun väline, jossa pienet epätäydellisyydet eivät haittaa tarinan kokonaisuutta.

VR: Sarjakuva on loistava väline katsoa elämäänsä sopivalta etäisyydeltä. Esikoistani Mielisairaalan kesätyttöä tehdessä tulin ensi kertaa tahattomasti tehneeksi tiliä hulluuksieni kanssa. Kirja kertoo monista kaltaisistani, mutta oli kerrottava kauttani, jotta teos olisi uskottava. Silloin kuvittelin uhraavani yksityisyyteni, jotta mielen järkkymisestä voitaisiin puhua todenmukaisesti. Kirja sai hyvän vastaanoton ja yllätyin: menettämisen sijaan minä sain myötätuntoa, itseluottamusta ja kohtalontovereita. Siksi aloitin Hulluussarjakuvia-blogini, jonne piirrän minulle lähetettyjä mielenterveystarinoita. Ehkä yritän auttaa muita niin kuin Kesätytön lukijat auttoivat minua. Näen blogimaailman turvallisena, toiveikkaana ja yhteisöllisenä alustana kaikenlaisille tarinoille. Miten sinun suhteesi sarjakuvablogeihin syntyi?

sarjakuvablogit-viivirintanen

Ensin itselle, sitten muille

KK: Löysin sarjakuvablogit Milla Paloniemen ja Tea Tauriaisen blogien kautta. He käsittelevät monia arkensa tapahtumia mustan huumorin avulla, mikä viehätti minua kovasti. Blogien lukeminen ja niissä esitettyjen kokemusten peilaaminen oli sarjakuvatutkijalle luonteva harrastus. Mutta henkilökohtaiseksi se muuttui vasta keväällä 2014, kun aloin piirtää omaelämäkerrallista sarjakuvaa isäni kuolemasta. Minun piti tehdä pieni tutkielma sarjakuvan tekemisestä surutyön tukena ja ymmärsin, etten voi tutkia asiaa tekemättä itse sarjakuvaa.

Projektista tuli 50-sivuinen valokuvia ja lyriikoita hyödyntänyt teos, josta olen julkaissut paikoitellen katkelmia Facebook-sivuillani. Blogiin en sitä kuitenkaan ole laittanut ja ehkä tässä pätee sama seikka kuin kyselyymme vastanneilla: tärkeintä on ollut piirtää tarina ensin itselle. Vasta myöhemmin tulee se vaihe, että tarinan haluaa jakaa myös muiden luettavaksi. Mutta se oli ehdottomasti terapeuttinen kokemus.

VR: Teit sarjakuvan itsellesi, mutta se on herättävä ja koskettava tarina myös lukijalle. Olen kiitollinen, että sain lukea sen, vaikkei sitä ole julkaistu. Mitä opit sitä tehdessäsi? Mihin soveltaisit oppimaasi tutkijana tai sarjisopena?

KK: Huomasin konkreettisella tavalla, että joitain asioita oli helppo, joitain todella vaikeaa piirtää ja ne herättivät paljon ristiriitaisia tunteita. Kuitenkin kaiken piirtäminen auki oli jopa puhdistava kokemus. Olenkin opettajana pyrkinyt korostamaan jokaisen omaa tapaa ilmaista itselle tärkeitä asioita. Joskus kaikkea ei ole pakko näyttää, vaan teksti voi viedä lukijan taiteilijan mielenmaisemaan. Joskus taas pelkkä tikku-ukko riittää kuvaamaan kaiken olennaisen koskettavalla tavalla. Tärkeintä on aina tarina ja sen merkitys itselle.

VR: Kyllä, olen samaa mieltä. Sarjakuva voi olla reitti itseen ja yhteyteen muiden kanssa.

Julkaistu aiemmin Sarjainfo-lehdessä 3/2017. Liity Suomen sarjakuvaseuraan täältä, saat Sarjainfo-lehden, etuja jäsenkortilla ja oikeuden perustaa tänne blogin. Kuti-lehden sarjakuvatutkimusliite on luettavissa osoitteessa www.kutikuti.com/kuti_pdf/Kuti45_insert_spreads.pdf

Continue Reading

Vuoden sarjakuvablogi 2017 on Tajukankaan kutoja

Vuoden sarjakuvablogi -palkinto on jaettu neljännen kerran Helsingin sarjakuvafestivaaleilla 2.9.2017. Sen sai Jiipu Uusitalon Tajukankaan kutoja.

IMG_4176

Kuva: Henry Söderlund

”Miksi punk on niin rajaton riemu?”

Blogi käsittelee vesivärein tamperelaisen Jiipun elämää transfeminiininä ihmisenä ja kommmentoi yhteiskunnallisia tapahtumia. Se päivittyy säännöllisesti maanantaisin ja pyrkii herättämään keskustelua. Usein käsitellään politiikkaa, kirjoja, luentoja, punk-keikkoja, ruokaa… Henkilökohtaiset kokemukset nivoutuvat yleisempään maailmanjärjestyksen ruotimiseen ja aktivismiin.

Lue blogi täältä: tajukankaankutoja.sarjakuvablogit.com

lepiaanimerenneito

Voittaja saa 200 euron lahjakortin, jonka tarjoaa taidetarvikeliike Tempera. Kiitos Tempera!

Tempera-logo

Kaupallinen ilmoitus: Tempera tarjoaa myös alennuksia Suomen sarjakuvaseuran jäsenille liikkeessään: -10–15–20 % riippuen tuotteesta.

Raati perustelee

Raadin muodostivat aiemmin blogipalkitut sarjakuvataiteilijat Viivi Rintanen ja Tea Tauriainen sekä Sarjainfo-lehden päätoimittaja Aino Sutinen.

”Jiipun blogi on räiskyvä ja mielenkiintoinen niin ulkoasunsa kuin sisältönsä puolesta. Blogissa otetaan kantaa, kerrotaan asioita rohkeasti ja värikkäästi. Jiipulla on tosi ihana ja tunnistettava piirustustyyli! Joka kerta tulee hyvä mieli, kun näkee häneltä uusia sarjiksia.

Jatka hyvää työtä! Blogisi tykittelee tuhannen auringon voimalla!”

– Tea Tauriainen, madteaparty.sarjakuvablogit.com

”Jiipu Uun Tajukankaan kutoja on yhtä aikaa helppolukuinen ja täyttä asiaa sekä kevyt katsoa mutta vakavasti otettava. Jiipu piirtää houkuttelevin akvarellein aiheista, jotka voisivat olla vaikeasti lähestyttäviä: anarkismista, transaktivismista ja feminismistä. Blogi luo kuvan oikeudenmukaisesta tyypistä, joka osaa avata maailmankatsomustaan lukijalle saarnaamatta ja visuaalisesti kauniisti.

En muista milloin aloin lukea Tajukankaan kutojaa, koska blogi vain pikkuhiljaa teki minusta lukijansa. Jiipu ansaitsee tunnustuksen myös pitkäjänteisestä bloggaamisesta. Sekä siitä, että on bloginsa perusteella juuri sellainen myötätuntoinen, kriittinen, kärsivällinen ja ajattelevainen tyyppi joita maailma tarvitsee.”

– Viivi Rintanen, hulluussarjakuvia.sarjakuvablogit.com

jiipu-uusitalo-sarjakuvablogi

Tekijä on aiemmin kertonut blogistaan näin:

”Me elämme historiallista muutosaikaa: halpa energia, jonka varaan kulutusyhteiskunta on rakennettu, on loppumassa maailmasta. Olemme pilanneet elinympäristömme ja saaneet planeetan ilmaston sekaisin. Välillä mietin, onko kovin älykästä käyttää aikaansa sarjakuvablogin pitämiseen, kun voisin myös opetella viljelemään kaalia. Siitä voisi olla hyötyä muuttuvassa maailmassa. Olen kyllä vähän kokeillut lehtikaalin viljelyä ja piirtänyt siitä blogiini.

Muita asioita, joista olen kertonut blogissani ovat transfeminiininä eläminen tässä yhteiskunnassa, feminismi, anarkismi, kommuunielämä ja punkkikeikoilla käyminen, muun muassa. Neljään vuoteen mahtuu paljon, esimerkiksi kaksi talonvaltausta, mielenosoituksia, henkilökohtaisia kriisejä, upeita ystäviä ja hienoja festareita. Osa kuvituksista on aina vain dadaismia ja tajunnanvirtaa, se on hyvä.”

Lue Jiipun koko teksti täältä: ”Sarjakuvabloggaaminen on yhteisöllistä toimintaa”

sarjakuvablogi-vessalaki-jiipu

Blogi on ollut myös kuukauden blogina vuonna 2013, lue vanhempi esittelyteksti täältä.

jiivanan naytekuva 2

Vuonna 2013 blogi oli mustavalkoinen.

Continue Reading

Töitä näkyvyyttä vastaan? Neuvoja ilmaistyön tekijälle ja pyytäjälle

mari-ahokoivu-wTeksti ja kuvat: Mari Ahokoivu

Ilmaistyö, tuo sarjakuvantekijän ikuinen ystävä. Bloggaajana olet ehkä alkanut saada työtarjouksia blogisi perusteella.  ”Valitettavasti meillä ei ole budjettia maksaa palkkiota” on lause jonka saa lukea turhauttavan monesta sähköpostista, jotka alkavat muuten niin lupaavasti.

Olisi helppoa sanoa, että ilmaistyölle pitää aina sanoa ei, sillä ethän pyytäisi ketään muutakaan tekemään ilmaista työtä puolestasi (voisitko sanoa putkimiehelle että maksat näkyvyydellä?), mutta ehdottomuudesta lipsuvat niin rautaiset ammattilaiset kuin aloittelevat tekijätkin.

Moni hieno kulttuurilehti tai -taho ei pärjäisi ilman ilmaistyötä, ja useat seurat ja yhdistykset pyörivät täysin vapaaehtoistyöllä. Tai ehkä sinulla on itselläsi mielessä projekti, jonka haluaisit tehdä muiden bloggaajien kanssa, mutta joka pitäisi toteuttaa nollabudjetilla.

Itse olen istunut pöydän molemmalla puolella. Teen edelleen ilmaistyötä tahoille, jotka ovat lähellä sydäntäni ja joiden työtä haluan tukea (esimerkkinä tämä blogikirjoitus). Olen myös itse järjestänyt tapahtumia ja julkaissut antologioita jotka on tehty pääosin vapaaehtoistyön voimin. Ohessa oppimiani asioita, joista on ehkä apua myös muille, niin tekijälle kuin työn pyytäjälle.

ILMAISTYÖN PYYTÄJÄLLE

  • Jos projektillasi on budjetti, älä automaattisesti pyydä ilmaista työtä vaan sisällytä tekijöiden palkat budjettiin alusta asti. Hae apurahaa projektillesi ja kirjaa hakemuksen budjettiin tekijöille maksettavat palkkiot.
  • Mieti miten pystyisit maksamaan palkkioita tekijöille. Käy läpi mahdollisuutesi  apurahoihin, mainostuloihin ja joukkorahoiituksiin ennen kuin päädyt pyytämään ilmaista työtä.
  • Kun otat yhteyttä tekijään, kerro selvästi mistä on kyse, mihin sarjakuvaa tai kuvitusta tarvitaan ja miksi kyseiseen tekijään otetaan yhteyttä. Jos mahdollista, lähesty kaikkia henkilökohtaisesti.
  • Tee heti alkuun selväksi, ettei työstä voi maksaa palkkaa.
  • Älä yritä tarjota näkyvyyttä! Näkyvyys ei korvaa rahallista maksua. Kerro mielummin projektistasi tai yhdistyksestäsi: Miksi juuri sinun projektisi on tärkeä toteuttaa? Voitko tarjota jotain muuta vastinetta?
ilmaistyo1
  • Muista että tekijällä on oikeus sanoa ei (ja todennäköisesti niin tekee). Jos tekijä näkee työn olevan mielekästä ilman rahallista korvausta, hän voi suostua. Älä oleta automaattisesti tekijän lähtevän mukaan.
  • Muista että tekijä tekee SINULLE palveluksen lähtiessään mukaan tekemään ilmaistyötä. Muista kiittää!
  • Myös luonnosten pyytäminen on ilmaistyötä! luonnostelu tai hahmosuunnittelu on suuri osa itse sarjakuvan tai kuvituksen tekemistä (omien sarjakuvieni tekeminen on jotakuin 10% ahdistusta 30% suunnittelua 30% luonnostelua 30% piirtämistä).
  • Anna tekijälle aikaa. Ilmaistyö tehdään omalla ajalla ja palkkatyöt menevät aina sen ohi.
  • Pidä tekijä ajantasalla miten projekti edistyy, varmista että kaikki tietävät ja hyväksyvät mahdolliset muutokset suunnitelmissa ja muista kiittää tekijöitä työstä (tämä tuli jo esille, mutta sanon sen uudestaan koska tälle ei voi antaa liikaa painoarvoa).
  • Ilmainen työ tarkoittaa usein vähempää laatua. Tekijöillä ei ehkä ole aikaa tai motivaatiota paneutua siihen niin paljon mitä palkkatyöhön.
  • Anna tekijälle mahdollisimman paljon vapautta työhön. Mitä enemmän vaatimuksia, sitä enemmän palkkaa!

ILMAISTYÖN TEKIJÄLLE

  • ilmaistyo2Tarkista kuka pyytää ilmaistyötä. Varmista, että kyse on siitä ettei ole varaa maksaa, eikä siitä ettei ole halua maksaa palkkioita (jos projektilla on suuri budjetti se pitäisi näkyä myös sisällöntuottajien palkkioissa).
  • Lähde tekemään ilmaistyötä VAIN jos:
  1. työ vaikuttaa todella kivalta ja saat toteuttaa sen haluamallasi tavalla
  2. työhön ei kulu liikaa aikaa
  3. kyseessä on hyväntekeväisyystempaus tai taho jota haluat tukea. Ilmaistyö on aina hyväntekeväisyyttä!
  • Varmista mihin työtä käytetään. Jos työllä on tarkoitus tehdä rahaa (esimerkiksi painamalla julisteita, kortteja tms), vaadi prosenttimaksua itsellesi (ellei kyseessä ole tempaus, jossa nimenomaan kerätään rahaa hyväntekeväisyyteen).
  • Älä lähde tekemään työtä ”näkyvyydestä”. Näkyvyyttä voit saada tekemällä ihan omia projektejasi. Näkyvyyttä olet saanut jo blogillasi, onhan työn tarjoajakin sinut löytänyt!
  • Muista, että sinulla on aina oikeus sanoa ei. Vaikka ilmaistyötä tarjottaisiin ainutlaatuisella suurella näkyvyydellä, jota “et voi muualta saada”, siitä saa ja voi kieltäytyä.  Jos saat maineen ilmaistyöntekijänä, teet hallaa niin itsellesi kuin koko alalle.
  • Mieti, voitko saada ilmaistyöstä muuta sinulle hyödyllistä vastinetta, esimerkiksi verkostoitumista, inspiraatiota, energiaa muiden töiden tekemiseen tms. Suhtaudu varauksella tahoon, joka pyrkii houkuttelemaan sinua ilmaistyöhön verukkeella, että ilmaistyö poikisi muita töitä (jos työstäsi ei makseta palkkaa nyt, voiko olettaa että seuraavista töistä maksettaisiin?).
  • Jos olet kahden vaiheilla, keskustele muiden tekijöiden kanssa. Tarjotaanko muille samasta työstä palkkiota? Ovatko muut lähteneet projektiin mukaan ja miksi? Onko muilla kokemuksia kyseisen työn pyytäjästä?
  • Jos olet lupautunut tekemään ilmaistyötä, pyri tekemään se loppuun asti ammattilaisesti. Pidä kiinni sovituista deadlineistä. Ilmaistyön pitäisi kuitenkin antaa sinulle mahdollisimman paljon vapautta toteuttaa työ. Tämä on hyvä mahdollisuus kokeilla uutta tyyliä tai välinettä. Varmista, ettet lupaudu liian moneen projektiin mukaan, ja että sinulle jää aikaa myös palkkatöiden tekemiseen.

Kirjoittaja on tehnyt sarjakuvataiteilijan ja kuvittajan töitä kohta kymmenen vuotta, ollut mukana Suomen sarjakuvaseuran, Oulun sarjakuvaseuran, Pohjois-Suomen feministisen sarjakuvatoiminnan ja Sarjakuvantekijät ry:n toiminnassa sekä työskennellyt mm. Sarjainfon päätoimittajana.

ahokoivu.sarjakuvablogit.com

nakyvyys-galleria-logo-webNäkyvyys-galleria on Suomen sarjakuvaseuran ja Kuvittajien Helsingin Kalliossa pitämä galleria, jonka ensimmäinen ryhmänäyttely toukokuussa 2017 käsittelee ilmaistyön problematiikkaa. Myös Marin työ (artikkelin alussa) on myynnissä printtinä. Lisää näyttelystä täällä.

Continue Reading

Jiipu Uusitalo: ”Sarjakuvabloggaaminen on yhteisöllistä toimintaa”

Nimeni on Jiipu Uusitalo. Jossain on luola, joka on täynnä servereitä, jotka pyörittävät maailmanlaajuista tietoverkkoa. Olen tehnyt tietoverkkoon sarjakuvablogin. Sarjakuvablogin nimi on Tajukankaankutoja. Olen pitänyt blogia neljä vuotta.

Me elämme historiallista muutosaikaa: halpa energia, jonka varaan kulutusyhteiskunta on rakennettu, on loppumassa maailmasta. Olemme pilanneet elinympäristömme ja saaneet planeetan ilmaston sekaisin. Välillä mietin, onko kovin älykästä käyttää aikaansa sarjakuvablogin pitämiseen, kun voisin myös opetella viljelemään kaalia. Siitä voisi olla hyötyä muuttuvassa maailmassa. Olen kyllä vähän kokeillut lehtikaalin viljelyä ja piirtänyt siitä blogiini.

sarjakuvablogi-vessalaki-jiipu

Muita asioita, joista olen kertonut blogissani ovat transfeminiininä eläminen tässä yhteiskunnassa, feminismi, anarkismi, kommuunielämä ja punkkikeikoilla käyminen, muun muassa. Neljään vuoteen mahtuu paljon, esimerkiksi kaksi talonvaltausta, mielenosoituksia, henkilökohtaisia kriisejä, upeita ystäviä ja hienoja festareita. Osa kuvituksista on aina vain dadaismia ja tajunnanvirtaa, se on hyvä.

Sarjakuvabloggaaminen on hyvin yhteisöllistä toimintaa, olen tutustunut mahtaviin tyyppeihin sen kautta. Bloggaamisen kohdalla olen puhunut usein halusta vaikuttaa. Se onkin tärkeää. Yhtä tärkeää on vain olla jokin paikka, jossa kertoo itseään tarinaksi, osin itselleen, osin muille.

tampere kuplii korjaus

On vaikea sanoa voiko sarjakuvablogi herättää aitoa keskustelua, mutta sen piirtäminen on hauskaa ja tuo merkityksen tuntua elämääni. On myös hyvä olla olemassa taiteellinen kaatopaikka, johon voi laittaa kaikki kokeilut ja muihin julkaisuihin sopimattomat dada-kuvitukset.

Päivitän blogia maanantaisin.

Lue blogi:

tajukankaankutoja.sarjakuvablogit.com

Teksti on julkaistu aiemmin Sarjainfo-lehden numerossa 1/17. Tilaa Sarjainfo täältä.

Continue Reading

Lähetä pienlehtesi tai nettisarjakuvasi arvioitavaksi Sarjainfoon!

Lähetä pienlehtesi tai omakustannealbumisi arvioitavaksi Sarjainfo-lehden Pienet lehdet -palstalle! Uusi arvostelija on tamperelainen sarjakuvapiirtäjä ja pienlehtikustantaja Otso Höglund. Osoite pienlehdille on Otso Höglund c/o Tilitoveri, Tammelan puistokatu 30–32 C 48, 33100 Tampere.

Vaihtoehtoisesti voit lähettää linkin nettisarjakuvaan osoitteeseen hoglundotso@gmail.com.

Sarjainfon voi tilata täältä. Suomen sarjakuvaseuraan liittymällä saat myös jäsenkortin ja etuja, ja tuet suomalaista sarjakuvaa.


pienlehdet-web  

Continue Reading

Tiitu Takalon Memento mori on jatkosarja aivoverenvuodosta

Sarjakuvablogit.comissa päivittyy tamperelaisen Tiitu Takalon jatkosarja, jossa tekijä kertoo omasta aivoverenvuodostaan ja potilaskokemuksestaan. Yleensä paperilla julkaiseva Takalo kokeilee nettisarjallaan uutta lukuformaattia.

Blogissa on myös paljon asiaa sarjakuvataiteilijan työstä kulissien takaa. Tiitu Takalo on kertonut blogistaan aiemmin Kuukauden blogi -artikkelissa vuonna 2015. Memento morista Tiitu kertoo myös Ylen radio-ohjelmassa sekä Sarjainfo-lehdessä 1/2017.

Takalo sai tammikuussa 2017 myös sarjakuvataiteilijoiden Puupäähattu-palkinnon Suomen sarjakuvaseuralta.

Lue blogi:

tiitu.sarjakuvablogit.com

mementomori-tiitutakalo

Continue Reading

pienlehtimainos
pienlehtimainos

Mainosta sarjakuvaasi tässä!
http

Sarjakuvablogit.comin toimintaa tukee taiteilijan tavaratalo Tempera. Temperalla on myymälä osoitteessa Uudenmaankatu 16, Helsinki sekä verkkokauppa.

Suomen laajin valikoima laadukkaita piirustus- ja taiteilijaintarvikkeita! Myymälästä Suomen sarjakuvaseuran jäsenkortilla 10–20 % alennus tuotteista.

Tempera.com/shop

muurla
sininenjanis

Unable to display Facebook posts.
Show error

Error: Error validating application. Application has been deleted.
Type: OAuthException
Code: 190
Please refer to our Error Message Reference.


http

Sarjakuvablogit.com on Suomen sarjakuvaseuran 2008 perustama ilmainen palvelu, johon voi perustaa oman sarjakuvablogin. Sivusto on kehitetty erityisesti kuvapainotteisia blogeja ajatellen, ja muokkausmahdollisuuksia on paljon. Voit ehdottaa mielenkiintoista blogia Kuukauden blogiksi. Sivustoa pyöritetään vapaaehtoisvoimin ja otamme mielellämme vastaan myös apua WordPress-pohjaisen sivuston kehittämisessä.

Tiimin ja Suomen sarjakuvaseuran tavoitat osoitteesta info@sarjakuvaseura.fi.
Ongelmatilanteissa ota yhteyttä palvelun ylläpitäjään osoitteessa webmaster@sarjakuvaseura.fi.

Käyttöehdot
Sarjainfo

Suomen sarjakuvaseura ry
Sarjakuvakeskus
Porthaninkatu 9
00530 Helsinki
info@sarjakuvaseura.fi

Liity Suomen sarjakuvaseuraan! Liittymällä saat Sarjainfo-lehden kotiisi sekä jäsenkortin ja rahanarvoisia etuja. Samalla tuet suomalaista sarjakuvaa. Jäsenenä voit myös perustaa sarjakuvablogin tänne! sarjakuvaseura.fi