Blogista löytyy Toveri Iloisuutta, vakavuutta ja awkward-momentteja, ripaus pitkiksiä, pätkiksiä ja strippejä. Koska en osaa ottaa kantaa politiikkaan tai mihinkään muuhunkaan itseäni isompaan asiaan, piirtelen kaikesta tyhjänpäiväisestä, ja nautin vieläpä siitä!

Kun aloitin blogin vuoden 2011 lopussa, pohdin nimeksi jotain, mistä minut tunnistaisi. Mutta huoh, tuumailuni päätteeksi hoksasin olevani perin normaali, ainakin tilastollisesti.

Marja on 20-vuotias Tampereelle kotiutunut mölliäinen, joka toistaiseksi vielä miettii mitä seuraavat 60 vuotta tässä tekisi.

berryliza.sarjakuvablogit.com

   

Aloitin ensimmäistä kertaa sarjakuvablogin vuoden 2011 loppukesällä, itse asiassa samoihin aikoihin kun aloitin opiskeluni kuvataidelukiossa. Olen aina pitänyt bloggaamisesta ja olin jo jonkun aika seurannut muita sarjakuvablogeja. Koin sarjisblogit hurjan kivoina ja omaperäisinä blogityyppeinä, joten ajattelin että ”to hell with it”, kokeillaan! Ja siitähän tuli lopulta suuri juttu mulle. En oikein osaisi ajatella, että poistaisin sarjakuvablogini. Toki kuivakausia on, mutta kyllä niistä yli pääsee.

Hyväksikäytän blogiani kehittymisalustana ja se onkin syy miksi sarjisblogin aikoinani aloitin. Olen kokenut sarjakuvablogin pitämisen hurjan kehittävänä hommana. Tästä johtuvat myös blogini tyylimuutokset. Ajattelin joskus, että sarjakuvablogissa pitäisi olla yksi hallitseva tyyli, jotta se olisi yhtenäinen. Huomasin kuitenkin lopulta, ettei se ollut mulle itselleni toimivin tapa, joten yritän mahdollisimman rohkeasti kokeilla erilaisia toteutustyylejä.

Sarjisblogini käsittelee aika pitkälti kuivaa opiskelijaelämääni. Mulle ei tapahdu hirveästi jänniä asioita, joista puhua, mutta toisaalta sitten yritänkin luoda tylsästä arjestani edes jotenkin viihdyttävää, sarjakuvien avulla! Blogi on myös paikka, jonne voi vähän purkaa negatiivisia oloja ja ajatuksia. Samoin se on myös paikka, jossa voi tuoda esiin mielipiteitään ja muita tärkeitä asioita. Itselläni on jälkimmäinen jäänyt surullisen vähäiseksi, mutta olenkin päättänyt panostaa merkintöihini enemmän tulevaisuudessa.

Koen, etten ole vielä mitenkään taitava sarjakuvabloggaaja, mutta nimenomaan siksi haluan jatkaa blogini pitämistä. Koen tosiaan, että se kehittää kuvallista ilmaisuani ja kerrontaani.  Siksi suosittelenkin jokaista vähänkin sarjakuvista ja bloggaamisesta kiinnostunutta aloittamaan sarjakuvablogin.

Blogin takana on Jere ”Skjere” P. (s. 1995, Pohjois-Savo). Hän opiskelee tällä hetkellä kuvataidelukiossa ja toivoo pääsevänsä opiskelemaan animointia ja/tai pelisuunnittelua. Skjeren elämään kuuluvat taide, sarjakuvat, videopelit sekä parisuhde. 

antimateriaa.sarjakuvablogit.com

Jub ja Leif -tarinat muodostuvat kohtaamisista arkipäiväisten kummallisuuksien kanssa. Oli kyseessä sitten päähenkilöiden keskinäiset törmäämiset, sivuhenkilöiden arvaamattomuus tai yhteiskunnalliset epäkohdat, ystävyksistämme ainakin toinen löytää tilanteesta huvittavankin puolen.

Ystävyys on sarjakuvamme ydin. Jub ja Leif eivät aina tule toimeen keskenään, mutta kumpikin pystyy luottamaan siihen, että seuraavan viikon sarjakuvassa he ovat taas yhdessä nauramassa, ihmettelemässä, tai torailemassa.

Ystävyksemme täydentävät toisiaan. Jub on kyynisempi, vetäytyvä ulkopuolinen tarkkailija. Leif on avoimempi ja sosiaalisesti holtittomampi. Molempia päähenkilöitä kuitenkin yhdistää sisäsyntyinen tahdittomuus, joka monesti vauhdittaa tarinan aivan uusille urille.

Jub ja Leif -sarjakuvan tekeminen alkoi loppukesästä 2011 Lassen ehdotettua allekirjoittaneelle jälleen kerran yhteisen sarjakuvan tekemistä. Lasse lupasi toimittaa kuvakäsikirjoitukset, jolloin itselleni jäisi tehtäväksi lopullisen sarjakuvan piirtäminen. Olin vastikään tekstannut erään Lassen tekemän sarjakuvan, joten olin vihdoinkin valmis tarttumaan tähän ehdotukseen. Työni osoittautui yllättävänkin vaivattomaksi, suurelta osin Lassen tarjoaman tuen ja kannustuksen vuoksi. Tekijöiden pitkäikäisen ystävyyden hedelmänä Jub ja Leif on kypsä lukijalle tarjottavaksi..

Juha, Nummelan maanpäällisessä paratiisissa

Piirtäjä Juha Heikkinen on työtön sekatyömies Vihdin Nummelasta.

Käsikirjoittaja Lasse Martinaho asuu Keravalla omasta vapaasta tahdostaan.

jubjaleif.sarjakuvablogit.com

Mitä nyt taas syntyi pitkän harkinnan jälkeen. Olin jo vuosia seurannut sivusta muita sarjisbloggaajia, ihaillen heidän rohkeuttaan ja sulavuutta käsitellä hyvinkin kipeitä aiheita. Näistä taitavista ihmisistä inspiroituneena päätin viisi kuukautta sitten tarttua vihdoin kynääni.

Mitä nyt taas käsittelee mm. päihderiippuvuutta, juomakulttuuria ja mielenterveysongelmia alkoholistien aikuisen lapsen silmin. Vaikea suhde alkoholistiäitiini on erityisen pinnalla.

Tästä huolimatta blogin tarkoitus ei alun perin ollut keskittyä yhtä tiiviisti näihin synkkiin aiheisiin. Muilta alkoholistien läheisiltä saatu palaute alkoi pikkuhiljaa kuitenkin puskea blogia tähän suuntaan. Olen siihen tyytyväinen, sillä olen huomannut, että minulla on todella paljon sanottavaa näistä asioista.

Päihderiippuvuus ja mielenterveysongelmat ovat todella monimutkaisia aiheita, ja on usein haasteellista yrittää tiivistää ajatukseni niistä vain muutamaan puhekuplaan. Olen onneksi saanut paljon positiivista palautetta lukijoilta, mikä rohkaisee minua jatkamaan näiden vaikeiden asioiden käsittelemistä. Itse voin kuitenkin tarjota aiheista vain oman näkökulmani, minkä vuoksi olen todella kiitollinen siitä mahtavasta keskustelusta, jonka rakkaat lukijani saavat aikaan kommenteillaan.

K. J. (s. 1992) opiskelee tällä hetkellä kieltenopettajaksi Helsingin yliopistossa, ja toivoo valmistuvansa vielä tämän vuosikymmenen aikana.

kuningataralkoholi.sarjakuvablogit.com

Riski ryhmä syntyi alunperin koulutunnilla A4-monisteiden reunapiirroksista opiskellessani lähihoitajaksi. Alunperin nimettömään ja kasvottomaan hoitajien ja potilaiden massaan on sarjan jatkuessa alkanut puskea jostain persoonia, jotka ovat toistuneet jo useammassa stripissä. Ehkä heistä muotoutuu jatkossa Riskin ryhmän vakiohenkilökaarti./p>

Blogi on julkaisualustana motivoinut piirtämiseen, on mielekkäämpää nähdä sarjakuva heti piirtämisen jälkeen julkaistuna kuin piirtää ensin 70 strippiä pöytälaatikkoon. Palautetta sarjasta on tullut enemmän Facebookin kautta kuin blogissa.

Strippien perusteella voisi kuvitella, että opiskelussa on painotettu erityisesti erilaisia vatsantoimintoja. Näin on todella tapahtunut. Saa nähdä kuinka pakottelemattomasti tästä perustoiminnosta riittää vitsinjuurta. Vitsiaihioita on varastossa jo toinen mokoma julkaistujen lisäksi. Piirtäminen tapahtuu yleensä useamman stripin ryppäässä, yleisimmin vapaapäivän aamuna ennen muiden perheenjäsenten heräämistä.

Sote-uudistus ja ikääntyvän väestön tuomat haasteet näkyvät päivittäin medioissa. Riski ryhmä pyrkii kertomaan hoitajien arjesta turhia pönöttelemättä. Kannanottoja tai politikointia siitä on turha hakea, yhteydet todellisiin tapahtumiin tai henkilöihin ovat sattumaa.

Mika Myyry (s. 1969) on graafinen suunnittelija, joka opiskelee hoitoalaa.

riskiryhma.sarjakuvablogit.com

Maantiet vievät Rovaniemeltä jokivarsia pitkin etelään, pohjoiseen ja itään. Vilkkaimmilta väyliltä katsoen vastarannalla ovat Itäpuolentiet, joilla on vähemmän liikennettä.

Pohjoiseen kaupunkiin sijoittuva Itäpuolentie-sarjakuva esittelee vähemmän kuljettuja elämän reittejä sekä arkisia ihmeellisyyksiä, jollaisiin kuka tahansa voi törmätä. Itäpuolentie-strippejä on ilmestynyt Sarjakuvablogit-sivuston lisäksi Rovaniemen Setan ja Oulun Setan Pulssi-julkaisussa. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan opiskelijoiden sarjakuva-antologioissa LTT ja LTT 2 on julkaistu pari pidempää kertomusta.

/p>

”Kirjoitan mieluiten tekstejä, joille joku muu sitten tekee jotain: sanoituksia, näytelmiä, sarjakuvakäsiksiä. On ollut hauskaa huomata, miten Jennin toteutukset sysäävät tulevia käsiksiä uusiin suuntiin. Aluksi hahmot olivat aika persoonattomia sattumusten näyttelijöitä. Nykyään tuntuu siltä, että yhä todellisemmiksi käyvät henkilöt itse esittävät toiveita siitä, mitä tulevissa sarjakuvissa olisi käsiteltävä.” (Tenka, käsikirjoittaja.)

”Olen ollut pitkään kiinnostunut sarjakuvien tekemisestä, mutta siihen panostaminen tuntui aina kaatuvan kiireisiin ja velttouteen. Yhteistyö on tuonut piirtämiseeni tiettyä rutiinia ja on ollut ilo huomata, että silmä on alkanut kehittyä erilaisille ilmaisukeinoille. Vaikka meillä on Tenkan kanssa roolit jakautuneet niin että hän käsikirjoittaa ja minä piirrän, ideoimme ja kommentoimme toistemme juttuja vähintään yhtä ahkerasti. On jännittävää nähdä, minne Itäpuolentie vielä kehittyy.” (Jenni, piirtäjä)

Tenka Issakainen (s. 1973) on filosofian tohtori, luomukaupan myyjä, Lapin Kansan teatterikriitikko ynnä muuta sellaista.

Jenni Mutenia (s. 1988) sorvaa graduansa ja siinä ohessa häärää lehtihommissa, milloin toimituksessa, milloin taitossa.

itapuolentie.sarjakuvablogit.com

   

Moinmoin kaikki! Nurkissa on ihan tavallisen Johmun ihan tavallinen blogi. Aloitin sen pitämisen opiskeltuani Muurlan Opistossa sarjakuvaa vuoden, ja nyt blogini onkin ollut olemassa jo 1,5 vuotta, jeejeejee!

Toivon pienen sydämeni pohjasta, ettei kukaan pahoita mieltään blogiani lukiessaan (eikä kyllä milloinkaan muulloinkaan, ei ole erityisen kivaa olla surullinen)! Päädyin muuten Nurkissa -nimeen koska viihdyn parhaiten nurkissa ja pidän kissoista.



Isona haluaisin koskettaa rauskua (tietenkin vain rauskun luvalla, koska luvatta toisen koskettaminen on ilkeätä ja paheksuttavaa, hyi!) ja jos minä saisin päättää maailman asioista, niin rauskut osaisivat lentää ja niitä saisi ottaa lemmikiksi jos pitäisi niistä hyvää huolta.

Johanna Heinonen (s.1992) asuu Turussa. Hänen lempiteensä on Nordqvistin Valkoinen elefantti.

nurkissa.sarjakuvablogit.com

Hiski, rakastettuni on blogi Kenenkäs tyttöjä -nimisen sarjakuva-albumin tekemisestä. Päätin jo sarjakuvaa aloittaessani, että kirjaan johonkin ylös projektin vaiheita, ajatuksiani tekemisen tiimoilta, taustoja ja näytteitä itse sarjakuvasta. Blogialusta oli tähän tarkoitukseen mitä luontevin vaihtoehto.

Alunperin yksi pääsyitä pitää blogia oli puhtaasti ruohonjuuritason markkinointi, mutta loppujen lopuksi siitä tuli minulle henkireikä. Jotain, jota päivittää, kun itse piirtäminen maistui puulta.

Nyt kun albumi on piirretty ja julkaistu, blogi tekee hidasta kuolemaa. Tulen luultavasti enää postaamaan linkkejä mahdollisiin arvosteluihin, mutta eräänlaisena matkakertomuksena se tulee säilymään niin kauan kuin internetin jumalat sallivat. Ja toivoakseni se tällaisenakin tuo lisäarvoa albumin lukeneille ja sarjakuvien tekemisestä kiinnostuneille.

Kaltsu Kallio (s. 1974) on järvenpääläinen sarjakuvataiteilija ja 2-vuotiaan tyttären ylpeä isä, joka on piirtänyt sarjakuvia vuodesta 1990. Häneltä on julkaistu kaksi sarjakuva-albumia ja kolmisenkymmentä omakustannelehteä.

hiski.sarjakuvablogit.com

Sarjisbloggaamisen aloitin jouluna 2010, sisäistettyäni suuren kiinnostukseni sarjakuvia, etenkin sarjisblogeja kohtaan. Tykkään puhua asioistani, joten oman, itsestäni kertovan sarjisblogin aloittaminen tuntui luontevalta.

Vaeltava paiserutto toimii ikään kuin julkisena päiväkirjanani. Sinne päätyvät elämäni tapahtumat, mietteeni ja päähänpistoni, iloni ja suruni sekä kummallisimmat uneni. Aiheita käsittelen humoristisella otteella. Tapani dramatisoida kaikkea tekee arkisistakin hetkistä hyviä bloggausaiheita itselleni. Sarjakuvien lisäksi blogiin päätyy myös piirroksiani ja valokuviani.

Yritän jatkuvasti parannella tyyliäni ja kerrontaani, mutta haluan blogin näyttävän itseltäni. Sen on oltava yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä. Kärsimättömänä ihmisenä en tuhlaa aikaani luonnosteluun, enkä pahemmin mieti sanojani. Toisinaan huoleton ilmaisutapani aiheuttaa väärinkäsityksiä. Aluksi saatoin vuodattaa blogiini hyvinkin henkilökohtaisia asioita, mutta lukijakuntani laajennettua olen alkanut varomaan sanomisiani ja jopa jännittämään lukijoiden reaktioita, varsinkin kantaa ottaviin ja provosoiviin aiheisiin.

Olen yllättynyt blogini saamasta huomiosta ja lukijoideni aktiivisuus pitää motivaatiota yllä. Lyhytkin tauko saa ikävöimään takaisin bloggaamisen pariin!

Nora L. (s. 1994) on Kalliosta Turkuun muuttanut, Helsingin kuvataidelukion käynyt haahuilija, joka unelmoi omasta ponista ja laamasta, animaattorin urasta ja valtavasta villapaitavarastosta.

paiserutto.sarjakuvablogit.com

Aminan luonnoskirja on virtuaalinen pöytälaatikkoni. Blogistani löytyy tunnelmakuvauksia ja elämänfilosofisia pohdintoja, visuaalisia kokeiluja sekä tietoa sarjakuva- ja muista taideprojeteistani. Itselleni rakkainta sisältöä ovat kuitenkin elämän suuria kysymyksiä käsittelevät fantasianovellit. Tarjolla on myös arkisto vanhoista sarjakuva-arvosteluistani ja jonkin verran Rakkaat siskot -strippejä ajalta, jolloin sarjakuvalla ei ollut hetken aikaa omaa blogia. Välissä on tunnelmaa keventämässä kuvia alastomista ihmisistä.

Blogini muuttuu koko ajan pohdiskelevammaksi. Myös arkisista tapahtumista kertovissa tarinoissani on parhaimmillaan monta tasoa. Esimerkiksi lempeä arkinen tunnelmapala Pride-festivaaliin valmistautumisesta viittaa samalla Itä-Euroopan synkkään ihmsoikeustilanteeseen.

Nimimerkkini Amina tulee romaanin, jonka nimen ja kirjoittajan olen kauan sitten unohtanut, päähenkilön mukaan. Tarina kertoi Lähi-idässä viime vuosisadalla eläneestä naisesta, jonka jännittäviin kokemuksiin vahvasti samaistuin. Vaikka Amina on yleinen musliminimi, tarinoideni uskonnolliset vaikutteet ovat useammin peräisin kristinuskosta tai hindulaisuudesta.

Blogin takana on Helsingissä asuva Miia Vistilä.

amina.sarjakuvablogit.com

Saattaa sisältää joitain lapsille sopimattomia sisältöjä.

”Olen pitänyt sarjakuvablogia on-offina vuodesta 2007 lähtien. Bloggaan useimmiten lähimenneisyyden hauskoista tai mielenkiintoisista sattumuksista (tai tylsistä asioista jotka olen dramatisoinut hauskoiksi), tai dumppaan luonnoskirjaan kertyneitä riipusteluja näytille. Erityisen kunnianhimoisina kausina saatan ottaa kantaa yhteiskunnallisiin aiheisiin, erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöasioihin. En kuitenkaan pidä itseäni poliittisena sarjakuvapiirtäjänä sanan varsinaisessa merkityksessä.

Verrattuna moneen muuhun sarjakuvablogiin, piirustus- tai kerrontatyylini ei ole juurikaan yhtenäinen. (Voi toki olla, että olen vain sokea maneereilleni.) Tykkään kokeilla kaikenlaisia kuvallisia ja tekstillisiä kikkoja, ja toisaalta joskus en vain jaksa nyhrätä yksityiskohtien tai värien kanssa kahta minuuttia pidempään, vaan haluan sanoa sanottavani niin pian kuin mahdollista.

Muutamia ulkomaalaisia ystäviäni ajatellen aloin kääntämään päivityksiäni englanniksi, mikä kenties luo laadullisia paineita tulevaisuudessa. Kuitenkin kaikista tärkeintä minulle bloggaamisessa on matala kynnys ja hauskanpito, ja erityisesti sarjakuvabloggaamistani sävyttää jatkuva oman äänen ja ilmaisun etsiminen.”

Niko-Petteri Niva (s. 1991) on oululainen graafikko-opiskelija. Isona hänestä tulee sarjakuvataiteilija, drag queen ja laiskiaisfarmari.

nniksu.sarjakuvablogit.com

Sarjakuvapäiväkirja on hyvä työkalu, sitä kanniskelen usein mukana minne menenkin. Sinne piirtelen lähinnä kaikenlaista mitä piirtohetkellä ympärillä näkyy ja tapahtuu, ja joskus kun innostun niin saatan piirtää jostain eri jännittävästä jutusta mitä mulle lähiaikoina on sattunut tai joku on kertonut.

Joskus tulee mielenkiintoisia sivuja, joskus ei. Melkein kaikki ne tänne blogiin laitan kuitenkin – luulen että joku niitä mielellään kuitenkin lukee, samaan tapaan kuin itekkin tykkään lukea lähes kaikkia vastaantulevia sarjisblogeja.

Ihmiset on hirveän mielenkiintoisia, mitä kaikkea ne itsestään ja ympäristöstään valitsee näyttää muille. Ei mulla mitään varsinaista asiaa tämän blogini kanssa ole, tahdon vain vastavuoroisesti jakaa omaa kokemustani, että kattokaa, tällaista on täällä, tällasia juttuja minä nyt näen. Tällaista minä nyt teen. Aina on joku jota kiinnostaa nähdä.

23-vuotias Laura Sillanpää on viettänyt tämän lukuvuoden Limingan sarjislinjalla opettelemassa taas piirtämään. Hän asuu kesäkuun alusta lähtien taas Tampereella.

”Varmaan vietän kesääni erinäisissä puistoissa ja pyörimällä milloin missäkin missä tuntuisi tapahtuvan jotain mielenkiintoista. Tulkaa seuraan istuskeleen niin saan uusia naamoja piirrettäväks.”

lorvia.sarjakuvablogit.com